Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
Kuuluu osana [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
'''Mayat''' (lausu ''maijat'' ) olivat Etelä-Meksikossa ja lähistöillä elänyt intiaanikansa, joka rakensi taitavasti suuria kaupunkeja ja temppeleitä. Mayojen kulttuuri kukoisti noin 400 eaa - 900 jaa. Mayoilla oli kirjoitus ja tarkka kalenteri. Mayat tunsivat nollan, toisin kuin esimerkiksi roomalaiset. Mayat olivat taitavia rakentajia. Mutta mayoissa oli myös huonoja puolia. Mayat uhrasivat ihmisiäkin mm. heittämällä lähteisiin. Kaiken kukkuraksi mayakaupungit mm. Tikal sotivat keskenään. Niin sanottu klassinen mayakulttuuri romahti vuoteen 900 jaa mennessä. Yleensä syynä pidetään kuivuutta ja sotia. Tämän jälkeen
vallitsi jokin aikaa maya-tolteekkiliitto, joka hajaantui pian. Sen jälkeen jäi yksittäisiä mayakaupunkeja. Amerikkaan valloitusretkille saapuneet espanjalaiset kukistivat viimeisen mayakaupungin Tayasalin vasta vuonna 1697. Nykyään monet mayat elävät köyhissä oloissa.
Rivi 21:
===Esiklassinen kausi===
Ensimmäiset
Niiden asutus oli pysyvää, oli maanviljelyä ja saviastioiden tekoa, eli alkavia kulttuurikehityksen merkkejä. Niissä alkava monumentaalirakenteminen saattoi olla Etelä-Amerikan vaikutteita, koska
suuria rakennelmia oli tehty etelä-Amerikassa jo pari tuhatta vuotta.
Noin 1000 eaa alkoi ilmaantua merkkejä kehittyvästä kulttuurista. Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva '''Kaminaljuyu''' hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon '''Chocolá''' puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta.
Rivi 28 ⟶ 30:
Löydöt osoittavat, että kuninkaiden merkitys oli suuri jo näinä alkuaikoina. Merkkejä kuninkaaseen liittyvästä Jaguaarin palvonnasta on löytynyt. Jaguaari-jumalan hengen uskottiin siirtyvään kuninkaaseen veriuhrin avustuksella, mikä ei kuitenkaan edellyttänyt tappamista (ks. kappale uskonnosta).
Noin 1200-750 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat Petenin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja.
Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.
Rivi 70 ⟶ 72:
===Jälkiklassinen kausi===
Myöhäisellä kaudella kehityksen painopiste siirtyi selkeästi Pohjois-Jukatanille, tärkeinä keskuksinaan Chichen Itza, Uxmal, Edzná ja Coba, joista ensinnä mainittu on tunnetuin. Ulkopuolelta tuli voimakkaita vaikutteita ja onkin puhuttu Tolteekki-Maya-kulttuurista. Ihmisuhrien määrä lisääntyi.
====Mayapan valtio====
| |||