Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 51:
====Mayakulttuurin suuri romahdus====
 
Mayojen keskisellä alueella tapahtui valtava yhteiskunnan luhistuminen ja väestökato noin 760-1000. Maya-asiantuntijatkaan eivät tiedä tämän
Monet klassisen kauden mayakeskukset hylättiin 750-1000. Pahin romahdus lienee tapahtunut noin 780-900 jaa. Tämän jälkeen
onnettomuuden syitä. Yleensä tuhon syynä pidetään sotia, kapinoita, kuivuutta tai viljelyperäisen maaperän kulumista. Maya-kirjoitukset ovat vain hieman valaisseet tuhon syitä. Sodat kiihtyivät ennen vuotta 800 jaa. Suuren mayakeskuksen Dos Pilasin alaiset vasallikuninkaat kukistivat tämän kaupugin 761.
historiaa seuranneita steeloja ei enää pystytetty, kun kuninkaat olivat kadonneet.
Toisaalta tutkijat tietävät, että kesäsateiden ajoittainen siirtyminen etelään laukaisi maya-alueella monia kuivuusjaksoja, joihin saattoi liittyä nälkää. Viimeistään 800 jaa alkaen mayojen sivilisaatiokeskus siirtyi
Asutus siirtyi Jukatanille. Keskialueen väestöstä hävisi jopa 99%.
pohjoiseen.
 
Asiantuntijat ovat paljon kiistelleet tuhon syistä.
 
Mayakulttuurin tuhon syyksi on useimmiten sanottu kuivuutta, sotia ja maaperän kulumista metsien hakkuun takia.
 
Kerrostumista tehtyjen mittausten mukaan alueella esiintyi kuivuutta noin 760-1050 ja sen seurauksena nälänhätää.
Kuivuus tuli monena aaltona pahimmilalan vuosina 760, 810, 860 ka 910 ja saattoi kestää vuosikausia kerrallaan. Vuoden 810 kuivuus kesti yhdeksän vuotta.
 
Mayojen ydinalue Peten on luonnostaankin melko kuivaa kausisademetsää. Lisäksi maaperä on hyvin vettä imevää kalkkikiveä. Tällöin pienelläkin sateen määrän vähenemisellä on vakavia seurauksia. Kuivuus johtui trooppisen sadevyöhykkeen siirtymisestä etelään.
 
Metsien hakkuu ja viljelysten laajentaminen aiheutti maaperän kulumista ja muuttumista viljelylle sopimattomaksi.
 
Sotaisuus lisääntyi maya-alueella noin vuosina 760-830 jaa. Sodat muuttuivat tällöin tuhoisiksi. Ylimystö halusi yhä enemmän itselleen ryöstösaalista muista kaupungeista. Jatkuva sotiminen romahdutti yhteiskunnan ainakin Petexbatunin alueella. Dos Pilas oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka romahti 761 jaa. Mayatekstien mukaan vasallit kapinoivat Dos Pilasin suurta kuningasta vastaan, mikä vei pitkään sotien sarjaan. Noin 800 saarrettiin ja vallattiin Cancuen, jossa oli suuri palatsi. Kaupungin pyhällä temppelialueella oli taisteltu, päätellen sinne kyhätyistä muureista.
Arkeologit ovat löytäneen sen kuninkaan ja vaimon surmattuna ja haudattuna, ja ilmeisesti ylimystöä heitettynä vesisäiliöön.
jaa. Copanin kuninkaan palatsi paloi noin 850 jaa. Tikal hylättiin joskus vuosina 850-950 jaa.
 
===Jälkiklassinen kausi===