Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Olmeekit” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
Kuuluu osana [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
'''Olmeekit''' n. 1200 eaa-400 jaa asuivat Etelä-Meksikossa lähinnä Tabascon osavaltiossa. Heidät tunnetaan valtavista kivipäistä, joiden uskotaan esittävän päälliköitä. Olmeekit tekivät myös valtavia rakennelmia maasta.
Olmeekkeja pidetään monesti Mesoamerikan sivilisaation luojina. Heillä oli melko pitkälle järjestynyt yhteiskunta
ihmisiä. Olmeekkipäälliköt olivat sotaisia. Olmeekkien uskotaan sysänenen käyntiin sapoteekkien ja mayojen kulttuurrit.
==== Mesoamerikan intiaanikulttuurin aloittajia ====
Rivi 10 ⟶ 11:
Olmeekit ja ehkä muut heidän aikalaisensa loivat Mesoamerikkaan
kumputemppelit, rakensivat kastelukanavia ja 260-päiväistä kalenteria.
Olmeekkien kivityöt oli tehty taitavasti jolloin niiden täytyi ola eriokoisammattilaistenm tekemiä.
Monet myöhemmät kulttuurit, mm mayat ja asteekit, pohjautuvat olmeekkikulttuuriin. Veriuhrit ja muut minijumalaisen uskonnon piirteet lienevät olmeekkien aikaa edeltävää perua.
Rivi 18 ⟶ 20:
[[Image:Formative Period southern Mesoamerica 2.svg|right|thumb|350px|Soconuscon alueen löytöpaikkoja, joissa on jäänteitä muinaisista esi-olmeekkien ja mayojen toimista. Löytöpaikat merkitty keltaisella. Vihreät pisteet ovat jaden louhintapaikkoja.]]
Olmeekkien alueella eli tuhansia vuosia perinteisiä intiaaneja, jotka lähinnä kalastivat, metsästivät, keräilivät kasveja ja harjoittivat pienimuotoista puutarhaviljelyä. Väkiluku pysyi pienenä eikä kulttuurissa tapahtunut suuria muutoksia. Myöskään ei liene ollut eri ammattiryhmiä ja suurta ihmisten välistä epätasa-arvoa.
Sitten luultavasti Perun ja Ecuadorin alueelta tuli vaikutteita, joiden takia ihmiset asettuivat asumaan pysyviin maissinviljelykyliin. Saviastiat omaksuttiin. Maissin viljely mahdollisti väkiluvun kasvun. Syntyi pappis- ja soturiylimystö, joka alkoi rakennuttaa ihmisillä yhä suurempia rakennelmia.
Varhaisvaiheessa Tyynenmeren rannikolla Soconuscon alueella syntyi noin 1850 eaa luultavasti esi-olmeekkilainen Barran kulttuuri, jossa ihmiset rakensivat maakumpuja ja päälliköiden taloja tasanteille. Noin vuoden 1650 jälkeen olmeekit levittäytyivät nykyiselle asunalueelle.
Näiden jälkeen nousi Tabascon alueella Tres Zapotesin olmeekkikeskus noin 1200 eaa. Tällöin täysin kehittynyt olmeekkikulttuuri levitti vaikutuksensa
myös Meksikon keskiylängölle. Siellä Chacalzingossa oli suuria olmeekkityylisiä rakennelmia.
Olmeekkisivilisaatio kukoisti noin 1200 eaa -200 jaa.
Varhainen San Lorenzo
==== Olmeekkien kivipäät ====
Rivi 36 ⟶ 39:
Olmeekit asuivat Meksikonlahden pohjukassa, melko lähellä Jukatanin niemimaata, jossa heitä seurannut maya-kulttuuri kukoisti. Asuinmaa oli soista alankoa, jossa oli paikoin tulivuoria. Tulvia oli usein, sillä alueella sataa paljon. Kastelukanavien rakentaminen tulvaveden säännöstelyyn oli tarpeellista, ja oli ymmärrettävää, miksi olmeekit mieluusti rakensivat temppelinsä kummuille tulvan saavuttamattomiin. Ravinteikas ja kostea maaperä muistutti suurten kulttuurien jokilaaksoja.
Soinen maasto myös rajoitti olmeekkien elämää. He asettuivat ensin suon ympäröimille ylängöille. Väestön kasvaessa maa ei enää riittänyt. Niinpä he rakensivat ylänköjen ympärille valtavia pengermiä, jotka nekin vaativat paljon työvoimaa ja johtajuutta. Keinokumpujen lisäksi olmeekit säännöstelivät tulvavesiä kanavien avulla. Lisäksi he rakensivat maasta pyramideja uskonnollisiin tarkoituksiin, joista korkein on La Ventan 34 metriä korkea pyramiditemppeli. Pyranmidin tilavuus on
noin 100000 kuutiometriä. Rakentaminen vaati 800000 miestyötuntia. Tämän perusteella on joku arvioinut, että lähialueen väestö olisi ollut noin 18000 ihmistä. Itse olmeekkikeskus la Ventassa asui ehkä noin 5000-6000 ihmistä. Ison pyramidin lähellä on pienempiä pitkulaisia kumpuja, ja pyöreitä hautakumpuja.
====Ravinto====
| |||