Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Tigr-euph.png|250px|thumb|right|Kakoisvirranmaa eli Mesopitamia sijaitsi suunnilleen nykyisessä Irakissa. Euftat ja Tigris virtaavat maan halki.]]
Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia) on osa Lähi-Idän '''hedelmällistä puolikuuta''', johon kuuluvat myös ''Levantti'' (Välimeren itäinen pohjukka) ja ''Niilinlaakso'' Egyptissä. Koko alue oli maanviljelyksen varhaisimpia syntyalueita ja Lähi-idän kulttuurin kehto.
 
'''Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia)''' on alue, jossa sai alkunsa varhaisin sivilisaatio. Sivilisaatiolle on ominaista kirjoitustaito, suuret kaupungit ja valtiomuotoinen yhteiskunta.
 
[[Kuva:Milkau_Oberer_Teil_der_Stele_mit_dem_Text_von_Hammurapis_Gesetzescode_369-2.jpg|thumb|350px|Kuningas Hammurabin kuuluisa laintaulu oli ensimmäinen tunnettu kirjoitettu laki (alareunassa nuolenpää kirjoitusta).]]
Rivi 5 ⟶ 7:
Kaksoisvirranmaa on nimensä mukaan kahden virran '''Eufratin''' ja '''Tigrisin''' yhteisessä jokilaaksossa. Nykyään joilla on yhteinen suisto, mutta aikoinaan ne virtasivat rinnan ja muodostivat valtavan hedelmällisen tulvatasangon.
 
Kaksoisvirranmaa (eli Mesopotamia) onKaksoivirranmaa osa Lähi-Idän '''hedelmällistä puolikuuta''', johon kuuluvat myös ''Levantti'' (Välimeren itäinen pohjukka) ja ''Niilinlaakso'' Egyptissä. Koko alue oli maanviljelyksen varhaisimpia syntyalueita ja Lähi-idän kulttuurin kehto.
Historian aikana tässä laaksossa, joka nykyään tunnetaan Irakina on ollut lukemattomia perättäisiä korkeakulttuureja. Urukista löydetyt kirjoitukset ovat eräät vanhimmista tunnetuista ja siksi aluetta on pidetty sivilisaation syntysijana.
Tämä alue on varhaisen maanviljelyn kehto.
 
Uskotaan, että varhaiset suuret kaupungit syntyivät mm tulvatasangolla harjoitetun kasteluviljelyn takia.
 
Sumerit loivat Kaksosvirtainmaan sivistyksen vuoteen 3000 eaa mennessä. Sittemmin lukuisat muut kansat omaksuivat sivistyksen. Näitä olivat mm. babylonialiset ja assyrialiset, jotka olivat Raamatun israelin vihollisia.
 
== Viljely, ilmasto ==
 
Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.
 
== Kansat ==
Kaksoisvirranmaan historia ei ollut sikäli kronologinen, että hallitsijakansat vuorottelivat usein. Ensin olivat Sumerit, sitten Akkadilaiet ja sitten jälleen Sumerit ja niin edespäin.
 
Kaksoisvirtain maassa asui esimerkiksi seemiläisiä ja sumerilaisia kansoja. Indoeurooppalaisiakin lienee ollut jo varhain. Assyrialaiset olivat pohjoisen seemiläisiä ja Babylonialaiset etelän. (Niin juutalaiset kuin arabit edustavat nykyään seemiläisiä kansoja.)