Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 28:
Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.
== Historia ==
Noin 8000-7000 eaa alkoi pohjoisessa Kaksoisvirtainmassa maanviljely
ja karjanhoito. Noin 6000 eaa keksittiin saviastiat. Noin 5500 eaa mennessä oli Kaksoisvirtainmaahan syntynyt kasteluviljelyllä eläviä, kasvavia kyliä. Nämä kasvoivat parissa tuhannessa vuodessa suuriksi kaupungeiksi. Pappiskuninkaiden johtamissa Sumerin kaupunkivaltiossa syntyi kirjoitus vuoden 3500 eaa jälkeen.
Sumeri koostui monesta kaupunkivaltiosta, jotka kamppailivat keskenään alueen herruudesta. Eri aikoina suuria keskuksia olivat mm Uruk, Ur, Kish, Umma ja Lagash.
Noin 2350 eaa seemiläinen Akkad valtasi Sumerin. Tämän jälkeen raaka vuoristolaisheimo gitilaiset tunkautuivat maahan. Pian nousi valtaan Urin kolmas dynastia. Amorilaiset ja elamilaiset tuhosivat tämän valtion noin 2000 eaa. Alue hajosi pikkuvaltioksi. Hammurabi perusti n. 1700 eaa suuren Babylonian valtakunnan. Tämä kukistui heettiläisten ja kassiittien hyökkäykseen. Indoeurooppalaisen yläluokan johtama Mitanni nousi
mahdiksi, ennen kuin heettiläiset ja assyrialaiset kukistivat sen. Assyrian merkitys kasvoi seuraavina vuosisatoina. Heettiläiset kukistuivat vuoden 1200 eaa tienoilla. Assyria nousi suurvallaksi. Se valtasi Kaksoisvirranmaan, jopa Israelin ja Egyptinkin. Uus-Assyria romahti meedialaisten ja
babylonialaisten hyökkäyksiin. Uus-Babylonia valtasi Kaksoisvirranmaan ja Levantin, Israel mukaan lukien. Uus-Bbaylonia kukistui verettömästi, kun
bbaylon antautui persialaisille. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi Babylonian.
Tähän päättyy vanha aika.
== Kansat ==
| |||