Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
 
Mesopotamiassa sai noin 3500-3000 eaa alkunsa sumerien sivilisaatio, jota luonnehtivat kaupunkivaltiot, kirjoitustaito ja valtiomainen yhteiskunta.
 
[[Kuva:Milkau_Oberer_Teil_der_Stele_mit_dem_Text_von_Hammurapis_Gesetzescode_369-2.jpg|thumb|350px|Kuningas Hammurabin kuuluisa laintaulu oli ensimmäinen tunnettu kirjoitettu laki (alareunassa nuolenpää kirjoitusta).]]
 
Uskotaan, että varhaiset suuret kaupunkivaltiot syntyivät mm tulvatasangolla harjoitetun kasteluviljelyn takia. Kirjoitus kehittyi luultavasti kauppaa ja hallintoa varten.
Rivi 28 ⟶ 26:
 
Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.
 
== Kansat ==
 
Kaksoisvirtain maassa asui esimerkiksi seemiläisiä ja sumerilaisia kansoja. Indoeurooppalaisiakin lienee ollut jo varhain. Assyrialaiset olivat pohjoisen seemiläisiä ja Babylonialaiset etelän. (Niin juutalaiset kuin arabit edustavat nykyään seemiläisiä kansoja.)
 
 
== Historia ==
[[Kuva:Milkau_Oberer_Teil_der_Stele_mit_dem_Text_von_Hammurapis_Gesetzescode_369-2.jpg|thumb|350px|Kuningas Hammurabin kuuluisa laintaulu oli ensimmäinen tunnettu kirjoitettu laki (alareunassa nuolenpää kirjoitusta).]]
 
==== Varhainen kehitys ====
 
Noin 8000-7000 eaa alkoi pohjoisessa KaksoisvirtainmassaKaksoisvirtainmaassa maanviljely
ja karjanhoito. Noin 6000 eaa keksittiin saviastiat. Noin 5500 eaa mennessä oli Kaksoisvirtainmaahan syntynyt kasteluviljelyllä eläviä, kasvavia kyliä. Nämä kasvoivat parissa tuhannessa vuodessa suuriksi kaupungeiksi.
 
==== Sumer, Akkad ====
 
Pappiskuninkaiden johtamissa Sumerin kaupunkivaltiossa syntyi kirjoitus vuoden 3500 eaa jälkeen.
Rivi 42 ⟶ 45:
Noin 2350 eaa seemiläinen Akkad valtasi Sumerin. Tämän jälkeen raaka vuoristolaisheimo gutilaiset tunkeutuivat maahan. Pian nousi valtaan Urin kolmas dynastia. Amorilaiset ja elamilaiset tuhosivat tämän valtion noin 2000 eaa. Alue hajosi pikkuvaltioksi.
 
==== babyloniaBabylonia ja Assyria ====
 
Hammurabi perusti n. 1700 eaa suuren Babylonian valtakunnan. Tämä kukistui heettiläisten ja kassiittien hyökkäykseen. Indoeurooppalaisen yläluokan johtama Mitanni nousi
Rivi 49 ⟶ 52:
Babylon antautui persialaisille. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi Babylonian.
Tähän päättyy vanha aika.
 
== Kansat ==
 
Kaksoisvirtain maassa asui esimerkiksi seemiläisiä ja sumerilaisia kansoja. Indoeurooppalaisiakin lienee ollut jo varhain. Assyrialaiset olivat pohjoisen seemiläisiä ja Babylonialaiset etelän. (Niin juutalaiset kuin arabit edustavat nykyään seemiläisiä kansoja.)
 
==Kaksoisvirtain kulttuureja==