Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
 
Sumerien sivilisaatio on vanhin tunnettu.
MMMm. babylonialaiset ja assyrialaiset perivät sumerien sivistyksen.
Historian kuluessa kaupunkivaltiot ja kansat taistelivat keskenään Kaksoisvirtainmaan herruudesta. Välillä alue oli hajanainen. Toisinaan
voimakas hallitsija yhdisti alueen suureksi valtioksi. Joskus vihamieliset paimentolaiset hyökkäsivät Kaksoisvirtainmaahan.
.
 
Vanha aika päättyi Kaksoisvirtainmaassa noin vuoden 500 eaa tienoilla.
 
 
Rivi 24 ⟶ 23:
 
Kaksoisvirranmaa on nimensä mukaan kahden virran '''Eufratin''' ja '''Tigrisin''' yhteisessä jokilaaksossa. Muinaisena aikana meri ulottui kauemmas sisämaahan. Niinpä joet virtasivat silloin täysin erillään. Nykyään Eufrat ja Tigris yhdistyvät Shatt al-Arabin vesiväyläksi.
 
Idässä ja pohjoisessa on vuoria, etelässä ja lännessä autiomaa.
 
Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Virtojen yläosissa sataa paljon ja siellä on saatavilla kiveä. Alajuoksulla viljely onnistuu vain keinokastelulla ja raaka-aineet rajoittuvat muinoin viljaan, kaislaan ja saveen (nykyään alueelta nostettu öljy on tärkein raaka-aine). Vuodenaikojen mukaan ilmasto voi vaihdella 40 °C helteen ja lumisateiden välillä.
Rivi 29 ⟶ 30:
== Kansat ==
 
Kaksoisvirtainmaassa asui ja sinne vaelsi aikojen kuluessa monia kansoja. Suurin osa kansoista oli ''seemiläisiä'', eli juutalaisten ja arabian sukuisia. Lisäksi alueelle vaelsi ''indoeurooppalaisia '' kansoja, mm heettiläiset. Sumerilaiset ja elamilaiset olivat suurimmat tunnetut kansat, jotka eivät olleet seemiläisiä eivätkä indoeurooppalaisiakaan.
Kaksoisvirtain maassa asui esimerkiksi seemiläisiä ja sumerilaisia kansoja. Indoeurooppalaisiakin lienee ollut jo varhain. Assyrialaiset olivat pohjoisen seemiläisiä ja Babylonialaiset etelän. (Niin juutalaiset kuin arabit edustavat nykyään seemiläisiä kansoja.)
 
 
== Historia ==
Rivi 36:
==== Varhainen kehitys ====
 
Noin 8000-7000 eaa alkoilevisi pohjoisessatai Kaksoisvirtainmaassakeksiittiin Kaksoisvirtainmaahan maanviljely
ja karjanhoito. Noin 6000 eaa keksittiinsaapuivat saviastiat. Noin 5500 eaa mennessä oli Kaksoisvirtainmaahan syntynyt kasteluviljelyllä eläviä, kasvavia kyliä. Nämä kasvoivat parissa tuhannessa vuodessa suuriksi kaupungeiksi.
 
==== Sumer, Akkad ====
Rivi 47:
==== Babylonia ja Assyria ====
 
Hammurabi perusti n. 17001730 eaa suuren Babylonian valtakunnan. Tämä kukistui heettiläisten ja kassiittien hyökkäykseen noin 1600 eaa. Indoeurooppalaisen yläluokan johtama Mitanni nousi 1500-1360 eaa
mahdiksi, ennen kuin heettiläiset ja assyrialaiset kukistivat sen. Assyrian merkitys kasvoi seuraavina vuosisatoina. Heettiläiset kukistuivat vuoden 1200 eaa tienoilla. Assyria nousi suurvallaksi. Se valtasi Kaksoisvirranmaan, jopa Israelin ja Egyptinkin. Uus-Assyria romahti meedialaisten ja
Heettiläisten valta oli suurin vähän enne vuotta 1300 eaa.
babylonialaisten hyökkäyksiin. Uus-Babylonia valtasi Kaksoisvirranmaan ja Levantin, Israel mukaan lukien. Uus-Bbaylonia kukistui verettömästi, kun
Assyrian merkitys kasvoi seuraavina vuosisatoina. Egyptin kanssa sotineet heettiläiset kukistuivat vuoden 1180 eaa tienoilla.
Babylon antautui persialaisille. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi Babylonian.
Tämä johtui merikansojen hyökkäyksestä.
Babylonian kilpailija Assyria nousi 800-luvulla suurvallaksi. Se valtasi Kaksoisvirranmaan, jopa Israelin ja Egyptinkin. Uus-Assyria romahti 612 eaa meedialaisten ja
babylonialaisten hyökkäyksiin. Uus-Babylonia valtasi Kaksoisvirranmaan ja Levantin, Israel mukaan lukien. Uus-Bbaylonia kukistui verettömästi539 eaa, kun
Babylon antautui persialaisille. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi Babylonian 331 eaa.
Tähän päättyy vanha aika.