Ero sivun ”Moniääninen Suomi (MU2)” versioiden välillä

Suomalaiset säveltäjät ovat ensimmäisiä maailmalla menestyneitä suomalaisia. Hyviä esimerkkejä heistä ovat [[wpw:Jean Sibelius|Jean Sibelius]] sekä [[wpw:Bernhard Crusell|Bernhard Crusell]]. Sibeliuksen suosio vaikuttaisi kasvavan vuosi vuodelta. Suomi tunnetaan nykyisin myös oopperoistaan. Esimerkeiksi heistä nostettakoon vähemmän tuoreet [[wpw:Aulis Sallinen|Aulis Sallinen]] ja [[wpw:Einojuhani Rautavaara|Einojuhani Rautavaara]] sekä enemmän tuore [[wpw:Kaija Saariaho|Kaija Saariaho]]. Suomalaiset ovat tunnettuja myös kapellimestareistaan, kuten [[wpw:Esa-Pekka Salonen|Esa-Pekka Salonen]], [[wpw:Osmo Vänskä|Osmo Vänskä]], [[wpw:Sakari Oramo|Sakari Oramo]], [[wpw:Jukka-Pekka Saraste|Jukka-Pekka Saraste]] ja [[wpw:Mikko Franck|Mikko Franck]].

{{Kuriositeettiboksi|Sijainti=right|Otsikko=Eurovision -06|Sisältö=Suomi nousi takaisin musikaaliselle maailmankartalle vuonna [[wpw:2006|2006]]. Silloin [[wpw:Suomi|Suomi]] osallistui [[wpw:Eurovision laulukilpailu|Eurovision laulukilpailu]]un ensi kertaa vuonna [[wpw:1961|1961]], ja vuoden 2006 kilpailu oli Suomelle jo 40:s. Silloin Suomi voitti ensimmäistä kertaa Euroviisut [[wpw:Lordi|Lordi]]n kappaleella [[wpw:Hard Rock Hallelujah|Hard Rock Hallelujah]]. Lordi teki piste-ennätyksen Euroviisuissa keräämällä 292 pistettä. Lordista tuli myös Euroviisuhistorian ensimmäinen voittaja, joka oli saanut eniten pisteitä myös semifinaalissa.[[Kuva:Lordi.jpg|150px|right|Lordin siipitemppu]]

Marraskuussa 2006 Lordi oli pääesiintyjänä [[wpw:MTV Europe Music Awards|MTV Europe Music Awards]]issa, minkä lisäksi [[wpw:Mr. Lordi|Mr. Lordi]] jakoi gaalassa ''Paras Rock'' -palkinnon. Keväällä [[wpw:2007|2007]] yhtye palkittiin viidesti [[wpw:Emma-gaala|Emma-gaalassa]]. Lordi voitti sarjoissa vuoden 2006 paras yhtye, vuoden kappale 'Hard Rock Hallelujah', vuoden myydyin albumi [[wpw:The Arockalypse|The Arockalypse]] 92.724 kappaleella, sekä vienti-Emman ja uutena palkintona jaettavan E-Emman poikkeuksellisella tavalla musiikin digitaali- ja mobiilimyyntiä lisänneenä artistina.

Lordi aiheutti kohua ennen Euroviisuja ja sai syytteitä muun muassa saatananpalvonnasta, parodioinnista ja Suomen imagon pilaamisesta. Kohu ei suinkaan laantunut kilpailun jälkeen. Rovaniemeläislähtöinen Lordin keulahahmo Tomi Putaansuu palkittiin [[wpw:Tontti|tontilla]] ja yhtyeen muut jäsenet Rovaniemen kaupungin kunniakansalaisuudella. Rovaniemellä järjestetyssä kansanjuhlassa kaupungin Sampo-aukio nimettiin Lordin aukioksi, ja [[wpw:Lapin liitto|Lapin liitto]] myönsi Lapin vuoden 2006 aluekehittäjäpalkinnon yhtyeelle.<ref>[http://www.rovaniemi.fi/?newsid=11023&deptid=15176&languageid=3&NEWS=1 Lordi palkitaan kansanjuhlassa Rovaniemellä]; [http://www.rovaniemi.fi/?newsid=11083&deptid=15176&languageid=3&NEWS=1 Lordi–yhtye villitsi Rovaniemen]</ref> Muille yhtyeen jäsenille osoitettiin myös kunnoitusta: rumpali Kitan mukaan nimettiin nuorisokeskus hänen kotiseudullaan Karkkilassa ja Amenin entisen koulun lähelle pystytettiin kiviveistos joka sai nimen "Hard Rock."<ref name="iht87">[http://web.archive.org/web/20060813155046/http://www.iht.com/articles/2006/08/07/news/letter.php View from Finland: How winning changes everything: Lordi's rise]</ref> Myös kosketinsoittaja Awa sai palkinnon, joka oli 500:n euron stipendi. <ref>International Herald Tribune (7.8.2006)</ref> Lordille on myös suunnitteilla [[wpw:juhlaraha|juhlaraha]].<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/id35008.html Viisuvoittaja Lordille lyödään juhlaraha]</ref> Lordi sai tunnustusta myös [[wpw:hakkeri|hakkeri]]piireissä: [[wpw:Linus Torvalds|Linus Torvalds]] julkaisi [[wpw:Linux|Linux]]-ytimen version 2.6.17-rc5 lempinimellä "Lordi Rules".

Myös markkinoijat ottivat Lordin omakseen. Huoltoasemaketju [[wpw:Esso|Esso]] mainosti [[wpw:nakkisämpylä|nakkisämpylöitään]] sloganilla: "Hard Dog Hallelujah" ja [[wpw:Pepsi|Pepsi]] mainosti juomiaan lauseella: "Hard Drink Hallelujah". Eräs yhtiö on halunnut tehdä yhtyeen jäsenten näköisiä pihatonttuja. Syyskuussa markkinoille ilmesyi Lordi Cola, josta on myöhemmin tullut myyntiin myös [[wpw:Vanilja|Vanilla]]-versio.<ref>[http://www.olvi.fi/positiivinen/lordi_vanilla_kerays.html?PHPSESSID=9fe819aa51292d7db70e2720cb6d791f|//www.olvi.fi/positiivinen/lordi_vanilla_kerays.html?PHPSESSID=9fe819aa51292d7db70e2720cb6d791f Olvi – Lordi Vanilla Cola]</ref> Myös [[wpw:Sampo Oyj|Sampo Oyj]] lohkaisi Lordista palasen itselleen ja teki Lordista [[wpw:pankkikortti|pankkikortin]]. Lokakuussa 2006 ilmestyi markkinoille kaksi Mr. Lordin suunnittelemaa makeispussia.<ref>[http://nyt.hs.fi/musiikki/artikkeli/1135222432249 Lordi saa kaksi karkkipussia] Nyt.fi, 19. lokakuuta 2006.</ref>}}

Suomi on pyrkinyt musikaaliselle maailmankartalle vuosikymmenet ja monet artistit ovat tehneet englanninkielisiä levyjä vain päästäkseen maailman markkinoille &ndash; usein tuloksetta. Vuosituhannen vaihteessa kuitenkin tapahtui jonkinasteinen läpimurto, kun musiikkivideoiden yleistymisen myötä pinnalle pulpahti [[wpw:Darude|Darude]] biisillä ''Sandstorm''. Myös Bomfunk MC's myi hyvin kappaleellaan ''Freestyler''. Ensimmäisenä Pohjois-Amerikan Top 40 -listoille nousi [[wpw:HIM|HIM]]. Nykyisin uusi suomalainen musiikki tuntuu pärjäävän maailmalla vähintäänkin yhtä hyvin kuin taidemusiikki aikoinaan.

Suomalaiset ovat keksineet paljon uutta. [[wpw:Eläkeläiset|Eläkeläiset]] pakotti maailman humppaamaan musiikkinsa tahdissa. [[wpw:Apocalyptica|Apocalyptican]] tyylikäs idea tehdä [[wpw:heavymetal|metallia]] neljällä [[wpw:sello|sellolla]] oli menestys. [[wpw:Nightwish|Nightwish]] yhdisti klassisen musiikin ja metallin [[wpw:Tarja Turunen|Tarja Turusen]] maustamana. Nykyään jännitetän sitä, millainen uusi kokoonpano Nightwishille tulee ja kykeneekö uusi naissolisti täyttämään Turusen suuria saappaita. Myös [[wpw:The Rasmus|The Rasmus]] löi läpi omaperäisellä rockillaan. [[wpw:Värttinä|Värttinä]] puolestaan valloitti maailmaa tekemällä kansallismusiikista populaarimusiikkia.

== [[wpw:Jean Sibelius|Jean Sibelius]] ==

''Johan Julius Christian "Jean" Sibelius'', kotonaan "Janne", ([[wpw:8. joulukuuta|8. joulukuuta]] [[wpw:1865|1865]], [[wpw:Hämeenlinna|Hämeenlinna]] &ndash; [[wpw:20. syyskuuta|20. syyskuuta]] [[wpw:1957|1957]], [[wpw:ainola|Ainola]], [[wpw:Järvenpää|Järvenpää]]) on Suomen kansallissäveltäjä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat hänen sinfoniansa 1-7 ja viulukonserttonsa.

[[wpw:|Suuret suomalaiset|Suuret suomalaiset]] –kilpailussa vuonna [[wpw:2004|2004]] Sibelius päätyi sijalle 8. [[wpw:Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] laskelman mukaan Sibeliuksen tuotanto on Suomen tuottoisin tekijänoikeusmaksujen mukaan vuonna 2004. Sibeliuksen perillisten verotietoihin perustuen lehti arvioi vuosituoton olevan jopa 1&nbsp;500&nbsp;000 euroa. Nykyisen [[wpw:tekijänoikeuslaki|tekijänoikeuslain]] mukaan Sibeliuksen tuotanto vapautuu vuonna [[wpw:2027|2027]], jolloin on kulunut 70 vuotta hänen kuolemastaan. Sibelius-seura ry järjestää viiden vuoden välein kansainvälisen Jean Sibelius –viulukilpailun [[wpw:Helsinki|Helsingissä]], joka on yksi maailman arvostetuimmista viulukilpailuista. Kilpailu on avoin kaikkien kansallisuuksien [[wpw:viulu|viulisteille]], jotka täyttävät kilpailuvuonna korkeintaan 30 vuotta.

Jannen isä, [[wpw:Hämeenlinna|Hämeenlinna]]n kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius, kuoli lavantautiin [[wpw:1868|1868]] Jannen ollessa 2½-vuotias. Jannella oli kaksi sisarusta: isosisko Linda Maria ([[wpw:1863|1863]]–[[wpw:1932|1932]]) ja pikkuveli [[wpw:Christian Sibelius|Christian Sibelius]] ([[wpw:1869|1869]]–[[wpw:1922|1922]]).

Janne harrasti lapsesta saakka musiikkia sisarustensa kanssa. "Vesipisaroita" (Vattendroppar) on hänen ensimmäisekseen nimetty, alakouluikäisenä tehty [[wpw:impressionismi|impressionistinen]] sävellys [[wpw:viulu|viululle]] ja [[wpw:sello|sellolle]]. Alakoulusta hän jatkoi [[wpw:Hämeenlinnan normaalilyseo|Hämeenlinnan normaalilyseoon]]. Lyseoaikana hän alkoi harjoitella viulunsoittoa intohimoisesti ja kävi tunneilla paikallisen sotilaskapellimestarin luona.

Päästyään vuonna [[wpw:1885|1885]] ylioppilaaksi Sibeliuksen oli määrä aloittaa lakimiehen opinnot [[wpw:Helsingin yliopisto|Keisarillisessa Aleksanterin yliopisto]]ssa Helsingissä, mutta musiikki vei ja Sibelius vikisi &ndash; opinnot keskeytyivät heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Hän opiskeli Helsingissä musiikkia vuosina [[wpw:1885|1885]]–[[wpw:1889|1889]] muun muassa musiikkiopistossa eli nykyisessä [[wpw:Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemia]]ssa [[wpw:Martin Wegelius|Martin Wegeliuksen]] johdolla. Jatko-opinnot hän suoritti vuosikymmenen vaihteessa [[wpw:Berliini|Berliini]]ssä ([[wpw:1889|1889]]–[[wpw:1890|1890]]) ja [[wpw:Wien|Wien]]issä ([[wpw:1890|1890]]–[[wpw:1891|1891]]). Wienissä Sibelius kohtasi monia aikansa suurimmista muusikoista, muun muassa [[wpw:Johannes Brahms|Johannes Brahms]]in, [[wpw:Anton Bruckner|Anton Bruckner]]in ja [[wpw:Hugo Wolf|Hugo Wolf]]in. Suomessa hänestä tuli osa vapaamuotoista, eri aloja edustavien taiteilijoiden nuorsuomalaishenkistä ryhmää, jonka muodostivat hänen lisäkseen [[wpw:Akseli Gallen-Kallela|Akseli Gallen-Kallela]], [[wpw:Pekka Halonen|Pekka Halonen]], [[wpw:Eero Järnefelt|Eero]] ja [[wpw:Arvid Järnefelt|Arvid Järnefelt]], [[wpw:Eino Leino|Eino Leino]] sekä [[wpw:Eero Erkko|Eero Erkko]]. Useat ryhmän jäsenistä muodostivat sittemmin naapuriyhteisön Tuusulanjärven ympäristöön. Helsingissä Sibelius tutustui kuuluisaan italialais–saksalaiseen pianistiin ja säveltäjään, [[wpw:Ferruccio Busoni|Ferruccio Busoni]]n, josta tuli yksi Sibeliuksen musiikin uskollisimmista puolestapuhujista.

Sibelius solmi erityisen tiiviit siteet Järnefeltien perheeseen. Sibelius vihittiin Järnefeltien siskon, [[wpw:Aino Sibelius|Ainon]], kanssa [[wpw:Maksamaa|Maksamaa]]lla [[wpw:10. kesäkuuta|10. kesäkuuta]] [[wpw:1892|1892]]. He saivat kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti-Maria (kuoli 1-vuotiaana [[wpw:lavantauti|lavantauti]]in), Katarina, Margareta ja Heidi.

Palattuaan Suomeen vuonna [[wpw:1981|1891]] Sibelius jatkoi Wienissä aloittamansa ''Kullervo-sinfonian'' säveltämistä. ''Kullervon'' kantaesitys vuonna [[wpw:1892|1892]] oli Sibeliuksen koko uran suurimpia voittoja. Teoksessa kuultiin ensimmäistä kertaa Sibeliuksen väärentämätön sävelkieli, joka oli samanaikaisesti sekä kansallista että universaalia. ''Kullervosta'' lähtien suomalainen musiikki alkoi vapautua saksalaisten esikuvien vähäverisestä jäljittelystä. Teoksen kantaesityksen jälkeen Sibelius avioitui ja lähti Aino-vaimonsa kanssa häämatkalle [[wpw:Kalevala|Kalevala]]n syntysijoille [[wpw:Karjala|Karjalaan]], [[wpw:Ilomantsi|Ilomantsiin]] ja [[wpw:Korpiselkä|Korpiselälle]]. Matka [[wpw:Bayreuth|Bayreuthin]] [[wpw:Richard Wagner|Wagner]]-juhlille vuonna [[wpw:1894|1894]] sai Sibeliuksen pohdiskelemaan kalevalaisen oopperan säveltämistä. Tekeillä oli ''Veneen luominen'' –niminen projekti, jonka Sibelius sittemmin hylkäsi. Monia oopperaan tarkoitetuista aiheista päätyi neljä sävelrunoelmaa käsittävään orkesterisarjaan ''Lemminkäinen'' ([[wpw:1897|1897]]). Kuuluisa ''Tuonelan joutsen'' perustui ''Veneen luomisen'' alkusoittoon.

Vuonna [[wpw:1896|1896]] Sibelius haki Helsingin yliopiston musiikin harjoitusmestarin virkaa, mutta hävisi paikan ystävälleen [[wpw:Robert Kajanus|Robert Kajanukselle]]. Korvaukseksi &ndash; ja säveltämisen kannalta onnekseen &ndash; Sibelius sai vuotuisen apurahan, joka myöhemmin vaihtui elinikäiseksi taiteilijaeläkkeeksi.

Sortovuosien aikana Sibeliuksesta alkoi kasvavassa määrin tulla yksi kansallisen itsenäisyystaistelun symboleista. Isänmaallisuutta huokuvat teokset ''Finlandia'' ja ''Ateenalaisten laulu'' nostivat suomalaisten mielialoja vaikeiden aikojen keskellä. Ensimmäinen sinfonia ([[wpw:1899|1899]]) päätti Sibeliuksen kansallisromanttisen kauden. Sinfonian myötä Sibelius alkoi kääntyi kohti absoluuttisen musiikin ihanteita. Sibelius asui perheineen [[wpw:Italia|Italia]]ssa vuosina [[wpw:1900|1900]]–[[wpw:1901|1901]]. Syventyminen Italian vanhan taiteen selkeään muotokieleen oli omiaan vahvistamaan Sibeliuksen tuotannossa nousevaa klassisen sopusuhtaista tendenssiä. Toisen sinfonian ohella muutos näkyy selvästi muun muassa sinfonisessa runossa ''Satu'' ([[wpw:1902|1902]]).

Keväällä [[wpw:1908|1908]] Sibeliuksella havaittiin kurkkukasvain. Leikkaus onnistui hyvin, mutta säveltäjän oli luovuttava [[wpw:Sikari|sikareista]] ja [[wpw:Alkoholijuoma|alkoholista]] moneksi vuodeksi. Sibelius oli taipuvainen syviin masennuskausiin. Ei ole sattumaa, että nimenomaan näihin aikoihin Sibelius loi sisäistyneimmät, [[wpw:Ekspressionismi|ekspressionistisimmat]] ja vaikeatajuisimmat sävellyksensä.

[[wpw:1910-luku|1910-luvun]] alussa Sibelius teki useita konserttimatkoja ulkomaille. Sibeliuksen tähti alkoi vakiintua musiikinhistorian taivaalla. Vuonna [[wpw:1912|1912]] Sibeliukselle tarjottiin [[wpw:Wien|Wien]]in musiikkiakatemian sävellyksen [[wpw:professori|professuuria]], josta säveltäjä kuitenkin kieltäytyi. Sibelius ymmärsi, ettei opettaminen ollut hänen ominta alaansa. Vuonna [[wpw:1914|1914]] Sibelius matkusti [[wpw:Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] Norfolkin musiikkijuhlille johtamaan orkesteriteoksensa ''Aallottaret'' kantaesityksen. Amerikan-matkan yhteydessä Sibelius vihittiin [[wpw:Yalen yliopisto|Yalen yliopisto]]n kunniatohtoriksi. Lisäksi säveltäjä kävi ihailemassa [[wpw:Niagaran putoukset|Niagaran putouksia]]. Sibeliuksen teosten Yhdysvalloissa saama vastaanotto oli voimakkaan myönteinen, ja kaikki hänen johtamansa konsertit olivat loppuunmyytyjä.

Sibeliuksen lupaavasti alkanut kiertueputki katkesi [[wpw:Ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]]. Sotavuosina hänen tulonsa romahtivat, ja hän joutui henkensä pitimiksi säveltämään monia melko vähäpätöisiä tilausteoksia ja pienimuotoisia kappaleita. Tosin maailmansodan aikana Sibelius sävelsi myös hienoimpiin saavutuksiinsa kuuluvan viidennen sinfonian, jonka ensimmäinen versio kantaesitettiin säveltäjän 50-vuotisjuhlinnan yhteydessä. Suomen itsenäistyminen [[wpw:Venäjä|Venäjästä]] tuotti isänmaalliselle Sibeliukselle luonnollisesti suurta iloa.

Vuodet [[wpw:1920|1920]]–[[wpw:1922|1922]] olivat luovan tauon aikaa Sibeliuksen elämässä. Hiljaisuuden päätyttyä hän alkoi esiintyä uudelleen ulkomailla ja viimeisteli kuudennen ([[wpw:1923|1923]]) ja seitsemännen ([[wpw:1924|1924]]) sinfoniansa. Samalla hän huomasi kokevansa vanhenevan säveltäjän kohtalon: työ ei sujunut enää samaa vauhtia kuin ennen, ja itsekritiikki alkoi kasvaa suhteettomaksi. ''Tapiolan'' ([[wpw:1926|1926]]) ja ''Myrsky''-näytelmämusiikin ([[wpw:1926|1926]]) jälkeen vuonna [[wpw:1929|1929]] syntyivät viimeiset julkaistut teokset viululle ja pianolle (opukset 114–116).

Sibelius sävelsi myöhemmällä iälläänkin, mutta ei saattanut enää yhtään teosta julkisuuteen. Säveltäjä kamppaili vuosikausia kapellimestari Serge Koussevitskyn ja Bostonin sinfoniaorkesterin tilaaman kahdeksannen sinfonian kanssa. Teoksen luonnokset paloivat Ainolan takassa todennäköisesti joskus [[wpw:1940-luku|1940]]–[[wpw:1950-luku|1950-lukujen]] taitteessa. Mieltä lämmittävän menestyksen ohella Sibeliuksen viimeisiin vuosikymmeniin mahtui epäilemättä myös paljon turhautumista ja tragiikkaa.

Sibeliuksen nauttima arvostus valjastettiin monesti Suomen hyväksi. Esimerkiksi [[wpw:Talvisota|talvisodan]] aikana Yhdysvalloissa julkaistiin postimerkki, jossa oli Sibeliuksen kuva ja teksti "I need your help". Suomen tukeuduttua [[wpw:Jatkosota|jatkosodassa]] natsi-Saksaan Sibeliusta pyydettiin julkaisemaan kirjoitus, jossa amerikkalaisia ja brittejä vedottiin ymmärtämään Suomen ratkaisua. Syntymäpäivinään Sibelius sai vastaanottaa lukuisia koti- ja ulkomaisia huomionosoituksia, muun muassa lahjasikareja [[wpw:Winston Churchill|Winston Churchill]]iltä ja [[wpw:Harry S. Truman|Harry S. Truman]]ilta. Sibelius kuoli [[wpw:aivoverenvuoto|aivoverenvuoto]]on Ainolassa [[wpw:20. syyskuuta|20. syyskuuta]] [[wpw:1957|1957]] &ndash; samana päivänä kuin toinen tunnettu suomalainen säveltäjä, [[wpw:Heino Kaski|Heino Kaski]]. Sibelius on edelleen ainoa suomalainen, jonka kuoleman vuoksi [[wpw:YK|YK]]:n yleiskokous on viettänyt hiljaisen hetken. Puheenjohtaja Sir Leslie Munro lausui muistosanat: "Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää." Sibelius haudattiin valtion kustannuksella rakastamansa Ainolan puutarhaan.

Jazz on [[wpw:Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] syntynyt laaja musiikillinen [[wpw:traditio|traditio]], johon kuuluu monia toisistaan kauaksi erkaantuneita tyylejä. Jazz syntyi viimeistään [[wpw:1800-luku|1800-luvulla]] Yhdysvaltain etelävaltioiden mustan väestön keskuudessa. Selviin muotoihinsa musiikinlaji hahmottui [[wpw:1900-luku|1900-luvun]] puolella. Jazzin syntypaikkana pidetään erityisesti [[wpw:New Orleans|New Orleans]]in kaupunkia. Jazz kehittyi afro-amerikkalaisten vokaalimusiikista, [[wpw:blues|blues]]ista ja spirituaalimusiikista. Ensimmäinen levyttämään päässyt jazz-yhtye oli kuitenkin valkoisista muusikoista koostuva [[wpw:Original Dixieland Jass Band|Original Dixieland Jass Band]] vuonna [[wpw:1917|1917]].

Jazzille tyypillisiä piirteitä ovat [[wpw:improvisointi|improvisointi]], lyhyet [[wpw:riffi|riffi]]t sekä runsas [[wpw:synkooppi|synkooppi]]en käyttö. Jazzin esittäjinä voivat olla yhtä lailla suuret [[wpw:big band|big band]]it kuin yksi ainoa henkilö. Jazzia on sen monimuotoisuuden ja arvostuksen vuoksi joskus kutsuttu "Yhdysvaltojen [[wpw:taidemusiikki|taidemusiikiksi]]".

Jazzin juuret löytyvät Länsi-[[wpw:Afrikka|Afrikasta]] [[wpw:Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikka]]an orjatyöhön kuljetettujen mustien musiikista. Musiikkilajin synty alkoi todennäköisesti siitä, etteivät orjat saaneet työn aikana puhua toisilleen, he keksivät työlauluja &ndash; laulaminen oli näet sallittua. Tällaisia lauluja kutsutaan nimityksellä ''field hollers'', "peltohoilotukset". [[wpw:1860-luku|1860-luvun]] [[wpw:Yhdysvaltain sisällissota|sisällissodan]] jälkeen orjuus lopetettiin ja musiikkikulttuurin kehitys vauhdittui. Tällöin syntyivät esimerkiksi [[wpw:blues|bluesiksi]] ja [[wpw:ragtime|ragtime]]ksi kutsutut musiikinlajit. Ragtime oli jazzia edeltävää, hieman nopeaa marssia muistuttavaa useimmiten pianolla esitettyä musiikkia. Ragtimen suurimpia kehityspaikkoja oli suistoalueella sijaitseva [[wpw:New Orleans|New Orleans]]. Kuuluisin ragtime säveltäjä oli [[wpw:Scott Joplin|Scott Joplin]], jonka monet kappaleet ovat nykyäänkin tuttuja suurelle yleisölle.

New Orleans oli vapaamielinen kaupunki, jossa useat eri kulttuurit pääsivät sekoittumaan helposti. Siellä ragtime &ndash; jota voidaan pitää jazzin edeltäjänä &ndash; sai uusia vaikutteita. Ragtimen kehityttyä marssimaisuudesta hiukan keveämmäksi ja monipuolisemmaksi sitä alettiin nimittää jazziksi. Ragtimemusiikkia soitetitin usein bordelleissa. Alun perin sana jazz tarkoittikin kansankielellä maksullisen seksin harrastamista. Jazzin kehittyminen alkoi [[wpw:1890-luku|1890]]&ndash;[[wpw:1910-luku|1910-luvuilla]]. Alkuperäisessä jazzissa oli vaikutteita sotilasmarsseista, länsi-afrikkalaisesta musiikista, pianomusiikista, [[wpw:kirkkomusiikki|kirkko]]- ja [[wpw:kansanmusiikki|kansanmusiikista]] sekä [[wpw:ranska|ranska]]laisista lauluista. Kaikkein erikoisin piirre jazzissa oli muihin tuon ajan musiikkityyleihin verrattuna se, että kappaleissa merkittävässä asemassa olivat usein [[wpw:improvisointi|improvisoidut]] soolo-osuudet. Improvisointi teki kappaleista eloisia ja sillä saatiin kappaleisiin enemmän tunnetta mukaan. New Orleans jazzin improvisointi eroaa nykyaikaisen jazzin improvisoinnista siinä, että se oli lähinnä olemassa olevan melodian koristelua.

Jazzista tuli äkkiä varsinkin mustien keskuudessa todella suosittu musiikkilaji. Sitä soitettiin seurapiirikutsuissa ja jopa joissain värikkäissä hautajaisissa. Afrikkalaisilta oli kielletty heidän perinteiset soittimensa, koska englanninkieliset siirtomaaisännät pelkäsivät orjien käyttävän erityisesti rumpuja yhteydenpitovälineenä. Lisäksi orjia haluttiin käännyttää kristinuskoon, ja heille opetettiin perinteisiä kristillisiä hymnejä ja virsiä. Siten mustat alkoivat laulaa omaa musiikkiaan ja rakentaa soittimia itse, sekä mahdollisuuksien mukaan opetella länsimaisia soittimia. Yleinen ensimmäisten jazzyhtyeiden kokoonpano oli [[wpw:trumpetti|trumpetti]], [[wpw:klarinetti|klarinetti]] ja [[wpw:pasuuna|pasuuna]] sekä joskus [[wpw:saksofoni|saksofoni]].

[[wpw:Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäinen maailmansota]] ei vaikuttanut elämään Yhdysvalloissa juuri ollenkaan eikä siitä ollut haittaa myöskään jazzin kehittymiselle. New Orleansissa soitettu jazz oli päätyyli, mutta sen rinnalla kehittyi myös kaksi pianolla soitettavan jazzin tyylilajia: [[wpw:stride|stride]] ja [[wpw:boogie woogie|boogie woogie]]. 1920-luvulla äänilevyteollisuus kiihtyi ja jazzia alettiin kunnolla tallentaa levyille. Kaikkien aikojen ensimmäisen ja samalla ainoan ennen [[wpw:1920-luku|1920-luku]]a tehdyn jazzlevytyksen teki valkoihoisten karpaasien yhtye [[wpw:The Original Dixie Jass Band|The Original Dixie Jass Band]] vuonna [[wpw:1917|1917]].

Suomessa [[wpw:1920|1920]]-luvulla suurin osa jazzista oli englannin- tai ruotsinkielistä. Työläisnuorison keskuudessa syntyi kansallisista aineksista haitarijazz, joka yhdisteli [[wpw:jenkka|jenkkoja]] ja [[wpw:polkka|polkkia]] [[wpw:ragtime|ragtimeen]], sekä lisäsi niihin [[wpw:valssi|valssi]]romanssia, [[wpw:tango|tango]]a, [[wpw:kupletti|kupletti]]a ja muuta käden ulottuvilla olevaa ainesta. Haitarijazz liittyy hyvin paljon [[wpw:Dallapé|Dallapé]]n historiaan, sillä se oli tyylin esikuva, jonka valta-asema vain vahvistui 30-luvulla ja kesti hyvinkin aina [[wpw:talvisota|talvisota]]an asti.

[[wpw:Louis Armstrong|Louis Armstrong]]in liittyminen [[wpw:Fletcher Henderson|Fletcher Henderson]]in yhtyeeseen loi uuden pohjan oikeastaan koko jazz-tyylisuunnalle. Hän kehitti vielä melko jäykästä New Orleans jazzista kokonaan uuden tyylin: [[wpw:Classic jazz|classic jazz]]in. Se oli New Orleans jazzia solistisempaa taidetta, mikä nosti jazzin arvostusta entisestään. Ennen jazz oli vain niin sanotusti kollektiivista, mutta nyt soittajilla oli myös tiettyjä rooleja kappaleissa. Tämä oli osasyynä siihen, että jazzkokoonpanot kasvoivat.

New Yorkissa ja Kansas Cityssä kehittyi jazztyyli isoille orkestereille, mikä oli pohjana 1930-luvun [[wpw:big band|big band]] -[[wpw:swing|swing]]ille. Suurten orkesterien käyttö johti siihen, että jazzkappaleille täytyi tehdä entistä tarkempia sovituksia. Improvisointi oli suurissa kokoonpanoissa vaikeampaa. Classic jazz oli kuitenkin vielä 1920-luvulla big bandejä suuremmassa suosiossa.

1930-luvulla jazzin valtatyylinä oli swing ja suuret jazzorkesterit olivat suosiossa. [[wpw:Duke Ellington|Duke Ellington]] oli Swingin sovittajista maineikkain. Swing-musiikki on klassista jazzia varsinkin rytmiltään keveämmän kuuloista ja siinä kappaleilla on huolella tehty sovitus. Eroja voi maistella loistavasti kuuntelemalla kappaleen ”Moon River” Louis Armstrongin klassista jazzia olevana sovituksena sekä saman kappaleen swing-sovituksena laulajatar [[wpw:Sarah Vaughan|Sarah Vaughan]]in esittämänä. 1930-luku oli jazzin kultakautta.

*[[wpw:Bebop|Bebop]]

*[[wpw:modaalinen jazz|Modaalinen jazz]]

*[[wpw:swing|Swing]]

*[[wpw:hard bop|Hard bop]]

*[[wpw:cool jazz|Cool jazz]]

*[[wpw:free jazz|Free jazz]]

*[[wpw:Fuusiojazz|Fuusiojazz]]

*[[wpw:Acid Jazz|Acid jazz]]

Ensimmäisiä suomalaisia hengellisiä lauluja olivat latinankieliset koulussa laulettavat laulut. Vuonna [[wpw:1582|1582]] niistä koottiin ensimmäinen suomalainen nuottikirja [[wpw:Piae Cantiones|Piae Cantiones]]. Suomenkielinen [[wpw:virsi|virsilaulu]] yleistyi uskonpuhdistuksen seurauksena, koska [[wpw:Martin Luther|Martin Luther]] piti musiikkia tärkeänä osana jumalanpalvelusta. Luterilainen kirkko käyttää virsikirjanaan luokiteltua kirjaa, joka sisältää 632 virttä. Vapaat suunnat ja herätysliikkeet käyttävät yleensä [[wpw:hengellinen laulukirja|hengellistä laulukirjaa]], [[wpw:Siionin laulut|Siionin lauluja]], [[wpw:Siionin virret|Siionin virsiä]] tai [[wpw:Siionin kannel|Siionin kannelta]]. Ortodoksien laulut taas perustuvat kirkkoslaavisiin teoksiin, joihin alettiin vääntää suomenkielisiä sanoja 1800-luvun lopulla.

[[wpw:Kansan Raamattuseura|Kansan Raamattuseura]] alkoi haalia Suomeen kristillisiä esiintyjiä amerikasta, jotka toivat uusia vaikutteita, kuten sähköiset soittimet, leirilauluihin. Kuitenkin vanhoilliselle kristikansalle esimerkiksi rummut ja sähkökitara olivat kauhistus; esimerkiksi [[wpw:Pro Fide|Pro Fide]] -yhtyeen keikoilla kukaan ei saanut aplodeerata ja sähkökitaroiden törröttävät kielenpäät piti napsaista poikki, jotteivät ne muistuttaisi pirunsarvia. Ajan hengestä kertoo paljon Jukka Linkoheimon kertomus:

1970- ja 1980 -luvuilla gospel vakiinnutti asemansa kristillisessä ympäristössä. 1970-luvun nimiä olivat [[wpw:Jaakko Löytty|Jaakko Löytty]] ja 1980-luvun nimi [[wpw:Pekka Simojoki|Pekka Simojoki]] sekä [[wpw:Anna-Mari Kaskinen|Anna-Mari Kaskinen]]. Kristillisen musiikin taikurina voidaan pitää säveltäjä-sanoittaja-laulaja-pianisti-kapellimestari-tuottaja [[wpw:Lasse Heikkilä|Lasse Heikkilää]], joka on perustanut Suomen ensimmäisiin kristillisiin rock-kokoonpanoihin kuuluvan [[wpw:Gospel Power|Gospel Powerin]], luonut lukuisia musikaaleja ja johtanut orkestereja, kuten Sons de la vieä.