Ero sivun ”Wikipedian käyttäjän käsikirja” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Wikipedian periaatteet: Korjasin kirjoitusvirheitä. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
Crt (keskustelu | muokkaukset) + |
||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Wikipedia-logo-v2-fi.svg|thumb|Suomenkielisen Wikipedian logo.]]
'''Wikipedian käyttäjän käsikirja''' on projekti, jossa pyritään kokoamaan yksiin "kansiin" vastauksia yleisiin kysymyksiin kuten:
* ''Miten Wikipediaa voi käyttää opiskelussa ja työssä?''
Rivi 8:
* ''Miten voin arvioida Wikipediasta löytyvän tiedon luotettavuutta?''
Kirjaa kirjoitetaan yhdessä tässä wikissä. Työtä koordinoidaan [[Keskustelu:
'''Wikipedian käyttäjän''' käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti opettajille, opiskelijoille ja oppilaille, jotka hyödyntävät Wikipediaa opetus- ja opiskelutyössään. Tämän lisäksi käsikirja kertoo, miten Wikipediaa voidaan hyödyntää yrityksissä, yhdistystoiminnassa, erilaisissa organisaatioissa sekä aivan jokapäiväisessä elämässä.
Käsikirja valaisee Wikipedian historiaa ja filosofiaa ja opastaa käytännöllisesti Wikipedian käyttöä. Lisäksi käsikirja yrittää hahmotella, mihin suuntaan Wikipedia on kehittymässä.
[[
== Wikipedian periaatteet ==
Rivi 22:
|[[Tiedosto:Heckert GNU white.svg|thumb|150px|GFDL-logo.]]
|}
Wikipedia on vapaaehtoisten kirjoittama tietosanakirja vapaaseen käyttöön. Wikipedia
Wikipedian suosion taustalla on ajatus luoda erityisesti laaja ja helppokäyttöinen tietosanakirja. Lyhyehköt, tietosanakirjan muotoa noudattavat artikkelit tarjoavat nopean tavan tarkistaa tietoja eri aiheista. Koska Wikipedia on verkkosivusto, voidaan siellä olevia artikkeleita myös helposti linkittää toisiinsa. Näin ollen lukiessasi artikkelia Norjasta, jossa kerrotaan tämän maan pääkaupungin olevan Oslo pääset suoraan sanasta Oslo lukemaan artikkelia Oslosta. Artikkeleihin voidaan tekstin lisäksi liittää kuvia, sekä video- ja äänitiedostoja.
Rivi 65:
==== Helppojen osoitteiden hyödyntäminen ====
[[
Wikipediassa jokaisella artikkelilla on oma osoite. Ensimmäiseksi osoitteessa kerrotaan kyseisen Wikipedian kieli kaksikirjaimisella koodilla. Esimerkiksi suomi on fi, englanti en ja ruotsi sv. Kielikoodin jälkeen tulee palvelun osoite, wikipedia.org/wiki/ ja tämän jälkeen artikkelin otsikko. Esimerkiksi artikkeli Lasse Virénistä suomenkielisessä Wikipediassa löytyy osoitteesta:
Artikkeli Lasse Virénistä englanninkielisessä Wikipediassa on puolestaan osoitteessa:
Koska osoitteet ovat helposti luettavissa ja tulkittavissa helpottaa tämä Wikipedian käyttöä monella tavalla. Esimerkiksi artikkeleihin viittaaminen muilla verkkosivuilla tai sähköpostissa on helppoa ja vaivatonta, kun lukija pystyy jo itse osoitteesta tietämään mistä kyseisessä linkissä on kyse.
Rivi 94:
=== Lue artikkeleita ===
{|align="right"
|[[
|}
{|align="right"
|[[
|}
Rivi 113:
==== Lähteiden tarkistaminen ====
Yksi tärkeä tapa arvioida tekstin pätevyyttä on tutustua sen lähteisiin. Wikipedian periaatteena on esittää vain tietoa, joka on jo julkaistu yleensä luotettavina pidetyissä lähteissä. Lähdeviiteet esitetään alaviite-järjestelmää käyttäen. Tekstin sisällä on alaviitenumero, jota vastaava viite löytyy sivun alalaidasta. Kun lukee lähteen, on mahdollista itse arvioida esitettyjen väitteiden yhtäpitävyyttä lähteen kanssa sekä samalla tarkistaa, onko kaikki merkittävä otettu mukaan. Uusien lähteiden lisääminen onkin merkittävä tapa parantaa Wikipedia-artikkelien luotettavuutta.
[[
==== Historia-sivun tarkistaminen ====
Wikipediaan sisältyy lähes ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella tekstin syntymisen historiaa. Jokaisella sivulla on "historia"-painike, jota klikkaamalla saa näkyviin listan sivun aikaisemmista versioista aikajärjestyksessä sekä jokaisen version tekijästä. Historia-sivun tarkoitus on mahdollistaa myös sivun palauttaminen aikaisempaan versioon ja eri versioiden vertaileminen, mutta kriittiselle lukijalle se antaa erinomaisen kuvan sivun synnystä aina ensimmäiseen versioon asti. Painettuun kirjaan verrattuna historia-sivun etu on juuri kriittisen lukutaidon kasvattamisessa: jokaisella Wikipedian sivulla on tekijänsä ja vaiheensa, mikä jo itsessään kertoo tiedon historiallisuudesta. Lisäksi sivuhistorian kautta on toisinaan mahdollista seurata aiheen käsittelyn kehittymistä.
[[
====
Jokaiseen artikkeliin liittyvä
=== Kirjoita artikkeleita ===
{|align="right"
|[[
|}
{|align="right"
|[[
|}
{|align="right"
|[[
|}
Wikipedian käyttäjät korostavat usein, että sivuston käyttäjien tulisi olla rohkeita. Tämä tarkoittaa, että lukijan tulisi olla rohkea myös muokkaamaan artikkeleita ja aloittamaan uusia artikkeleita. Usein Wikipedian kirjoittaminen alkaa pienten muutoksien tekemisellä ja uusien artikkelien alkujen kirjoittamisella. Esimerkiksi kirjoitusvirheiden korjaaminen on hyvä tapa aloittaa Wikipediaan kirjoittaminen. Olennaista on ymmärtää, että Wikipediaa kirjoitetaan yhdessä. Näin ollen pitkänkin artikkelin kirjoittajan tulee muistaa, että Wikipediassa muut voivat muuttaa artikkelia sellaiseen muotoon, jossa sinä et toivoisi sen olevan. Voit perustella kantaasi
==== Muokkaa olemassaolevia artikkeleita ====
Rivi 155:
Wikipedian artikkeleissa lähteet ovat aina sivun alareunassa. Itse tekstiin lähteet merkitään indeksi-numerolla joka viittaa lähdeluetteloon. Lähteiden listaamisen lisäksi usein artikkeleissa on kohta "katso myös", joka voi sisältää linkkejä toisiin aiheeseen liittyviin Wikipedia-artikkeleihin tai joihinkin muihin verkkosivustoihin.
NPOV on kirjanyhdistelmä jota Wikipedistit käyttävät usein. NPOV tulee englanninkielen ilmaisusta "neutral point of view", joka tarkoittaa puolueetonta näkökulmaa. Wikipedia pyrkii noudattamaan NPOV-periaatetta, jonka mukaan kaikki perustellut näkökulmat otetaan huomioon ja esitetään samalla tavalla. Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti. Perinteisiin tietosanakirjoihin verrattuna Wikipedialla on tässä yksi erityinen etu: Wikipediassa tila ei lopu kesken. Toisin sanoen Wikipedian artikkeleissa voidaan samasta aiheesta esittää eriäviä tulkintoja. Muita Wikipedian kirjoittamiseen liittyviä tapoja ja sääntöjä on koottu
==== Mallineet ====
Rivi 171:
Jos Wikipedian kirjoittamiseen osallistuu enemmänkin, on hyvä tutustua wikipedisti-yhteisön periaatteisiin, niin kirjoitettuihin kuin kirjoittamattomiinkin sääntöihin. Lähtökohtana on ystävällinen suhtautuminen toisiin, kohtelias kielenkäyttö ja keskittyminen Wikipedian parantamiseen. Erimielisyyksien tullen artikkeleista keskustellaan ja neuvotellaan. Tämä vaatii wikipedistiltä sekä kommunikaatiotaitoja että ymmärrystä Wikipedian toiminnasta.
Kuten Wikipedian [[w:fi:Wikipedia:
== Wikipediasta on moneksi ==
[[
=== Peruskoulutuksessa ===
Rivi 194:
* Kielitaidon kehittyminen vieraskielisiä Wikipedioita lukemalla ja mahdollisesti muokkaamalla
* Ura- ja jatko-opiskeluvalintojen kartoittaminen
[[
=== Korkeakoulutuksessa ===
Rivi 213:
Jos oppilaitoksenne haluaa kokeilla oppilastöissä wiki-tyylistä työskentelyä, on mahdollista asentaa oppilaitoksen palvelimelle Wikipediassakin käytössä oleva MediaWiki-ohjelmisto tai käyttää jotakin Internetin ilmaisista wiki-palveluista (ks. esim. http://www.wikia.com/). Huomaa, että alunperin muualla kuin Wikipediassa julkaistu artikkeli saadaan siirtää Wikipediaan vain kaikkien sen kirjoittajien suostumuksella.
[[w:en:Wikipedia:
[[
=== Yrityksissä ja yhdistyksissä ===
Rivi 224:
=== Paikallis- ja valtionhallinnossa ===
* Kerro kuka tekee ja mitä
=== Kotona ===
* Miten se vaikea nimi kirjoitettiinkaan? Mikä on HDTV?
* Opeta jo lapset käyttämään Wikipediaa kriittisesti ja oikein
* Mitä eroa on Googlella ja Wikipedialla?
== Wikipedian historia lyhyesti ==
[[
[[
Wikipedia-hankkeen aloittivat tammikuussa 2001 amerikkalaiset Jimmy Wales ja Larry Sanger{{Lähde}}. Ennen Wikipediaa Wales ja Sanger olivat yrittäneet luoda verkossa toimivan tietosanakirjan, jossa jokainen artikkeli arvioitiin asiantuntijoiden toimesta{{Lähde}}. Wikipedian avoin malli ja wiki-alustan käyttö tietosanakirja kirjoittamiseen osoittautui kuitenkin menestyksekääksi{{Lähde}}.
Rivi 244:
Viime vuosina Wikipediasta on tehty tutkimusta jossa sitä on verrattu perinteisiin paperille painettuihin tietosanakirjoihin kuten Encyclopædia Britannicaan ja Saksalaiseen Brockhausiin. Pyrkimyksenä on ollut selvittää kuinka luotettava lähdeteos Wikipedia on. Vertailuissa Wikipedia on pärjännyt hyvin{{Lähde}}. Tutkimuksien mukaan kaikissa tietosanakirjoissa on virheitä mutta Wikipediassa niitä ei ole ainakaan enempää kuin perinteisissä tietosanakirjoissa{{Lähde}}.
[[
== Miten Wikipedia toimii ==
[[
Wikipedian perustaja Jimmy Wales on kuvannut Wikipedian päätöksenteon jakaantuvan eri tavoin:
* anarkia, jossa kuka tahansa saa tehdä mitä haluaa
Rivi 257:
Suomenkielinen Wikipedia, kuten kaikki muutkin erikieliset Wikipediat, toimii kuitenkin täysin itsenäisesti. Voidaan kuitenkin nähdä että myös jokaisen maan Wikipediassa on läsnä sekä anarkia, demokratia, meritokratia ja aristokratia. Vallanjakoa ja toimintaa säädellään Wikipedian teknisen alustan tarjoamilla työvälineillä ja käyttäjien rooleilla. Erilaisia rooleja Wikipediassa ovat:
[[
* '''Nimetön Wikipedia-artikkeleiden lukija''' - satunnainen verkossa haahuilija, joka lukee artikkelin, jonka hän on löytänyt Wikipediasta.
* '''Nimetön Wikipedia-artikkeleiden muokkaaja''' - käyttäjä, josta tallennetaan hänen käyttämänsä tietokoneen IP-osoite Wikipedian palvelimelle.
Rivi 267:
==== Wikipedian kirjoittajat ====
[[
Muutaman tutkimuksen mukaan Wikipediaan aktiivisesti kirjoittavien ihmisten joukko on suhteellisen pieni ryhmä. Minnesotan yliopistossa [http://www.mndaily.com/articles/2007/11/13/72164479 tehdyn tutkimuksen] mukaan vain promillen kokoinen ryhmä kaikista englanninkielisen wikipedian muokkaajista on vastuussa noin 44 prosentista Wikipediasta löytyvästä materiaalista. Toisaalta on hyvä huomata, että aktiivisia englanninkielisen Wikipedian muokkaajista on noin miljoona. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että tahallaan sotketulle sivulle päätymisen todennäköisyys on alle prosentin luokkaa.
Rivi 287:
== Sisarprojektit ja kieliversiot ==
[[
Wikimedia on aloittanut useita sisarprojekteja, joissa Wikipedian periaatteita noudattaen tehdään muita aineistoja kuin tietosanakirjaa. Tämä sivusto, Wikibooks, on yksi sisarprojekti, jonka tarkoituksena on tuottaa oppikirjoja ja -tekstejä.
|