Ero sivun ”Ruotsin kieli/Verbien taivutus” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Travel1515415 (keskustelu | muokkaukset)
Palautus
Rivi 1:
Verbit taipuvat neljässä eri konjugaatiossa, joiden lisäksi on olemassa epäsäännöllisiä verbejä. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta konjugaatiosta. Kullekin konjugaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu, niinku mutsis.
 
{| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
Rivi 7:
! imperfekti
! supiini
|-
|-htduhjyjdf
| '''I'''
| jobb'''a'''
Rivi 33:
|-
| '''IV'''
| AUTObli
| bli'''r'''
| blev
Rivi 46:
 
Huomattavaa:
* Toisen konjugaation verbi kuuluu '''IIb''':hen, jos sen vMOIKAIKKIiimeinenviimeinen kirjain on k, p, t, s tai x("'''k'''o'''p'''u'''t'''u'''s''' '''x'''"). Muussa tapauksessa se kuuluu '''IIa''':han.
* Epäsäännöllisillä ja nelosryhmän verbeillä ei ole varsinaista logiikkaa taipumisessa, Wikikirjastossa on [[Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit|lista sekä IV-konjugaation että epäsäännöllisistä verbeistä]].
 
Supiinia käytetään menneen ajan muodoissa ja apuverbinä on ''ha'': perfektissä muodossa har ja pluskvamperfektissä hade.
 
MIRA WAS HERE
Tulevaa aikaa, erityisesti lähitulevaisuutta käsitellessä voidaan käyttää myös tavallista preesensiä. Muita mahdollisia tapoja ovat kommer att + infinitiivi -rakenne sekä apuverbin ska(ll) tai tänker avulla. Modusten muodostus tapahtuu apuverbeillä lukuunottamatta yksikön 2., 3. ja monikon 2. persoonan imperatiivia. Muuten imperatiivi muodostetaan verbin ''låta'' imperatiivista, persoonapronominista ja pääverbin perusmuodosta. Konditionaali muodostetaan ''skulle''-apuverbillä ja infinitiivillä, potentiaali ''torde''-apuverbillä ja infinitiivillä.