Ero sivun ”Perusopetukseen valmistava opetus” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisäsin Luokka:Erityisopetus. Erityiskasvatus. Erityiskoulut]] |
Lisännyt sisältöä kohtiin |
||
Rivi 1:
== 1. Perusopetukseen [http://www.oph.fi/download/172848_perusopetukseen_valmistavan_opetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf valmistavan opetuksen opetussuunnitelma] ==
=== 1.1. Valmistavan opetuksen tehtävä ===
Perusopetukseen valmistavaan opetukseen on oikeutettu henkilö, joka on tullut oppivelvollisuusiässä Suomeen. Valmistava opetus kestää pääsääntöisesti yhden kalenterivuoden, ja sen aikana on tarkoitus oppia mm. perusopetukseen siirtymiseen tarvittava kielitaito joko suomen tai ruotsin kielessä, sekä muut koulunkäyntiin tarvittavat taidot. Opetuksen tulee myös edistää suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Valmistavalla opetuksella on oma opetussuunnitelmansa. Tämä opetussuunnitelma edellyttää, että valmistavassa opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa soveltuvin osin ja se velvoittaa myös integroimaan valmistavien luokkien oppilaita yleisopetuksen ryhmiin heti alusta alkaen. Muita tärkeitä tavoitteita ovat oppilaan oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin tukeminen, jotta hän voisi kasvaa ja kehittyä tasapainoiseksi ihmiseksi.
Käytännössä valmistavan opetuksen ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä: ryhmissä on eri-ikäisiä ja erilaisen koulutaustan omaavia oppilaita. Joku on voinut käydä koulua lähtömaassaan jo useamman vuoden, jollekin oppilaalle valmistava opetus on ensimmäinen kosketus koulumaailmaan. Myös oppilaiden muut taustat ovat hyvin erilaisia: Osa oppilaista saapuu pakolaisina, osa vanhemman työpaikan vuoksi. Joku on ehkä tullut maahamme aivan yksin. Jokaiselle valmistavan opetuksen tulisi tarjota yksilöllistä ohjausta ja opetusta niin, että siirtyminen perusopetukseen on mahdollista. Tehtävä vaatii opettajalta luovuutta ja kykyä hallita erilaisia ryhmiä, sekä joustavuutta. Tämä kirja on tehty helpottamaan tuon tehtävän toteuttamista arjessa. Tänne on kerätty materiaalia ja hyväksi havaittuja työtapoja, joista kukin lukija voi valita itselleen sopivimmat.
== 2. Koulunkäyntitaitojen opettaminen valmistavassa opetuksessa ==
Rivi 6 ⟶ 11:
=== 3.1. Sanaston opettaminen valmistavassa opetuksessa ===
==== 3.1.1. Sanastokorttien käyttötapoja ====
Valmistavassa luokassa perusmateriaalia ovat erilaiset kuva-sana kortit, joita voi tulostaa internetistä (esimerkiksi Papunetistä) tai löytää eri oppimateriaalien monistettavista materiaaleista. Korteilla voidaan tehdä hyvin monenlaisia tehtäviä. tässä joitakin esimerkkejä:
'''1) kuva-sana parin etsintä''': klassikko, jossa kuva ja sanakortti yhdistetään toisiinsa.
'''2) kuva -sanamuistipeli''' : toinen klassikko, jossa kahden samanlaisen kuvan sijaan etsitään kuvalle sanakorteista pari.
'''3) pitkät sanat - lyhyet sanat''': etsitään sanakorteista pitkät sanat omaksi ryhmäkseen ja lyhyet sanat omaksi ryhmäkseen. Sitten jaetaan oppilaille kuvakortti. Muistellaan, mikä sana kuvassa on. Pohditaan, löytyisikö sana pitkien vai lyhyiden sanojen ryhmästä. Etsitään oikea sana yhdessä.
'''4)Alkukirjain sama:''' ryhmitellään sanakortit alkukirjaimen mukaisesti. Sitten taas jaetaan oppilaalle kortti, ja pohditaan, millä kirjaimella sana alkaa, mistä ryhmästä se löytyy. Etsitään yhdessä sana.
'''5) Kirjoitusharjoitus''': lukeva oppilas etsii kuva ja sana parit. Kun ne on yhdistetty, valitaan jokin kirjoitustavoista: joko kopioidaan halutut sanat vihkoon tai sitten käännetään sana piiloon ja yritetään kirjoittaa se oikein muistista. Tarkastetaan menikö oikein ja korjataan. Tämä on montessoriluokilta mukailtu malli, jonka työkaverini Mari minulle esitteli reilu vuosi sitten. Älyttömän kiva, ja ollut motivoiva niille, jotka haluavat harjoitella kirjoittamista.
'''6) Lausepeli''': Tehdään kaksi tai kolme kuvakorttipakkaa (subjekti-pakka, predikaattipakka ja lisäksi jokin lisämääre-pakka (Objekti tai adverbi), lapsille ei toki näitä nimiä pakoista käytetä) tai vaihtoehtoisesti nimikorttipakka lasten nimistä ja verbikorttipakka kuvista. Kuvat ovat nurin päin pakoissaan. Käännetään satunnaisesti kaksi korttia oikein päin. Joko lapsi, jonka nimi on kirjoitettu korttiin kertoo oman nimensä, ja mitä tekee (Esim. Elina leipoo, kun nimi kortti on Elina ja verbikortin kuva leipoo) tai sitten pidemmän lauseen korttien mukaisesti: esim. äidin kuva tekijänä, juoda-verbin kuva tekemisenä ja vaikkapa mehun kuva kolmantena, jolloin korteista muodostuu lause Äiti juo mehua. Taitojen karttuessa korttien määrää voi lisätä. Mahdollisesti syntyvät hassut lauseet ovat bonusta! Toiminut hyvin alusta saakka lausepuheen harjoittelussa. Toimii myös niin, että tekijänä on eri ammattien edustajia tai vaikka satuhahmoja. Voidaan harjoitella myös genetiiviä (Elinan kynä).
'''7) Kirjoita kuvasta lause.''' Parin kanssa oppilaat nostavat pakasta kuvakortteja (tai sanoja) ja keksivät kuvasta lauseita, joissa kuvan sana esiintyy, ja jotka kirjoitetaan ylös.
'''8) Kuvan metsästys.''' Kuvia on eri puolilla luokkaa, joko oikein päin tai nurin päin sinitarralla kiinnitettynä. Oppilas valikoi sanan ja etsii siihen liittyvä kuvan luokasta.
'''9) Lajitellaan sanoja yläkäsitteiden alle''', ryhmitellään eri tavoin, montako tapaa keksitään?
'''10) Suhdekäsitteet ja sanasto:''' Annetaan muutama kortti oppilaalle. Jos oppilaalla olisi vaikkapa kortit, kukko, kana ja muna, hänen pitää asetella kortit opettajan tai parin antaman ohjeen mukaiseen järjestykseen: "Laita muna ylimmäksi, laita munan alapuolelle kana. Laita kukko kanan vasemmalle puolelle", jne. "Ensimmäinen vasemmalta on kukko, keskellä on muna ja oikealla kana."
'''11) Laiskan miehen bingo''': jos aina ei jaksa bingoalustoja askarrella, voi oppilaille antaa kullekn 5 sanastokorttia. Sitten pelataan bingoa, opettaja tai joku oppilaista luettelee läksysanoja, ja oppilas, jolla on sanaa vastaava kuvakortti kääntää kuvan ympäri. Se, kenen kuvakortit on ensin käännetty kaikki nurin on voittaja.
'''12) Sanaperheet''': kuvina jonkun sanaperheen sanoja. Oppilaiden on keksittävä, mikä on sanojen yhteys. Tai, mikä kortti ei kuulu joukkoon. Tätä voisi pelata myös hullunkuristen perheiden tavoin: jaetaan läjä sanakortteja pelaajille, ja he etsivät niistä pareja. Hyvillä perusteluilla saa laittaa keksimänsä parin pois kädestä. Jos ei paria ole, vedetään kortti seuraavalta pelaajalta. Näin jatketaan, kunnes joku on onnistunut hävittämään kaikki korttinsa.
'''13) Mitä kuvaa''' '''ajattelen?''' Oppilas tai opettaja valitsee yhden kortin ja kertoo siitä mahdollisimman tarkasti. Muut yrittävät arvaata, mistä sanakortista on kyse. Voidaan tehdä kuvakorteilla, sanakorteilla taitojen mukaan.
'''14) Kim-leikki:''' joukosta kuvia poistetaan yksi, ja oppilaat yrittävät huomata, mikä korteista puuttuu.
'''15) Tavuhyppelyt''': oppilas ottaa kuvan pussista, yhdessä mietitään mikä sana se on, ja hypitään lattiamuotojen muodostamalla polulla yhtä monta askelta eteen päin, kuin oli tavuja sanassa. Mietitään, oliko pitkä vai lyhyt sana. Ja tätähän voi pelata myös lautapelinä!
=== 3.2. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 1-2 ===
| |||