Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Korkeakulttuurin synty” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
== Kivikauden Egypti ==
 
Sahara oli eräässä kivikauden vaiheessa pitkälti savannia, ja siellä oli
Väestön keskittyminen Niilin rannoille oli seurauksena ennen niin rehevän Saharan alueen autioitumisesta, joka oli seurausta noin 8000 eaa alkaneesta kuivumisesta.
nykyistä enemmän jokia ja järviä. Saharan alueen ilmasto alkoi kuivua noin 8000 eaa. Tämä ajoi seuraavien vuosituhansien aikana väkeä Niilin rannoilla.
 
Jääkauden aikana oli Egyptissäkin lähinnä suurriistan metsästystä, vilien kasvien keräilyä, kalastusta jne
Maanviljelykseen siirryttiin Egyptin alueella vähitellen 7000-5000 eaa. Karjanhoito levisi Lähi-idästä Saharaan 7500-4000 eaa ja Palestiinasta ja Kaksoisvirranmaasta saapui kaupan mukana myös muita vaikutteita ja kenties myös asukkaita.
harjoittava kivikauden kulttuuri. Jääkauden päättymisen aikoihin n. 13000-10000 eaa tehtiin Etelä-Egyptissä ja Nubiassa jauhinkiviä, mikä
viitattaa että siellä keräiltiin villejä vilja- ja muita kasvilajeja.
 
Maanviljely levisi Egyptiin luultavasti Lähi-Idästä, ja se omaksuttiin vähitellen noin 7000-5000 eaa.
Maanviljelykyliä alkoi syntyä Niilin rannoille noin 6000 eaa ja paikalliskulttuurit kukoistivat viimeistään 5200 eaa. Niissä oli jo varhain Palestiinan, Syyrian ja Nuubian alueiden vaikutusta. Paikalliskulttuurit edustivat eri kansoja ja heimoja, jotka asuivat Niilin rannoilla. Tunnetuimpia kulttuureita olivat Faijum, Badar ja Naqada. Esihistoriallisen kauden lopulla heimot alkoivat valloittaa naapureitaan ja rantojen kulttuurit alkoivat vähitellen yhdistyä.
Maanviljelykseen siirryttiin Egyptin alueella vähitellen 7000-5000 eaa. KarjanhoitoKarjanhoitokin levisi Lähi-idästä Saharaan 7500-4000 eaa. Näinä jaaikoina Palestiinasta ja Kaksoisvirranmaasta saapui kaupan mukana myös muita vaikutteita ja kenties myös asukkaita.
Varhaisimmat maanviljelyn löydöt on tehty Faijumista, josta on löydetty leiripaikka.
 
Maanviljelykyliä alkoi syntyä Niilin rannoille noin 6000 eaa. ja paikalliskulttuuritPaikalliskulttuurit kukoistivat viimeistään 5200 eaa. Niissä oli jo varhain Palestiinan, Syyrian ja Nuubian alueiden vaikutusta. Paikalliskulttuurit edustivat eri kansoja ja heimoja, jotka asuivat Niilin rannoilla. Tunnetuimpia paikallisia kulttuureita olivat Faijum, BadarBadari ja Naqada. Esihistoriallisen kauden lopulla heimot alkoivat valloittaa naapureitaan ja rantojen kulttuurit alkoivat vähitellen yhdistyä.
 
On mahdollista, että Niilin rannoilla olisi ollut kaupunkivaltioita jo noin 4000 eaa. Vuosina 4000-3000 eaa ilmaantuivat kulttuurille sen myöhemmin tyypilliset piirteet. Aikakautta värittivät monet keksinnöt. Vuoteen 4000 eaa mennessä tunnettiin alkemia, kosmetiikka, aasin kesyttäminen, harput, varhaisen meteoriittisen raudan jalostus, laasti ja ensimmäiset hieroglyfit saviastioissa. Noin vuonna 4000 eaa alettiin valmistaa huiluja, syntyi varhainen lääkintätaito ja Naqadan kulttuurin piirissä alettiin käydä kaukokauppaa.