Ero sivun ”Wikijunior Suomen historia/Kivikausi” versioiden välillä

KivikausiSuomen jatakutuukivikausi jakautuu pääpiirteissään mesoliittiseen, kampakeraamiseen ja vasarakirveskansan vaikutuksen kauteen.

Jääkauden jälkeen Suomi oli pitkältipitkään osin veden peitossa,. koska jäätiköstäJäätiköstä virtasi vettä Itämeren altaaseen. Itämeri käviläpikävil äpi monia vaiheita ollen välillä järvi ja välillä meri.

Suomen ensimmäiset asukkaat noin 8600 eaa olivat kalastajia, metsästäjiä, marjojen ja sienilensienien keräilijöitä. He luultavasti asuivat lappalaisten kotaa muistuttavissa majoissa.

Näiden elämäntapaa sanotaan ''mesoliittiseksi'' ("KesikivikausiKeskikivikausi"). Ihmiset asuivat huterissa majoissa monesti veden äärellä., koska pyysivät hylkeitä ja metsästivät peuraa tai hirveä.

Nykytiedon mukaan maanviljely levisi etelästä Suomeet hetkeksi jo noin 5000 eaa, muttei vakiintunut ainakaan laajalle alueelle. Näihin aikoihin alettiin valmistaa saviastioita.

Noin 4100 eaa alkaen niissä oli yleisesti painumia, jotka ovat kuin kammalla tehdyt. Niinpä Suomeen levinnyttä perinnettä sanotaankin kampakeraamiseksi. Monet tutkijat pitävät kampakeraamista väestöä nykyisten suomalaisten esi-isinä. Kampakeramiikka lienee lähtöisin Keski-Venäjältä.

Kampakeraamiset ihmiset elivät yhä hylkeen pyynnillä, kalastuksella, hirven metsästyksellä jne. He tekivät suurimman osan ''kalliomaalauksista''. Kampakeraamisella ajalla asuttiin yhä erilaisissa majoissa. Saatetiin myös rakentaa puoliksi maanalaisia neliskulmaisia hirsitaloja.

vähemmän metsästys ja kalastus. Varsin pieni määrä vasarakirvesväestöä tuli meren yli. Luultavasti vasarakirvesväestö oli sukua balttilaislle: nykyiselle liettualaisille ja latvialaisille. Vasarakirveskansan asuintalo oli harjakattoinen talo, jonka seinät olivat malla, lannalla tms vuorattua vitsaspunosta.

MutteMutta esimerkiksi Etelä-Hämeessä viljeltiin maata. Noin 1500 eaa katsotaan pronssikauden Suomessa alkaneen.