Ero sivun ”Wikijunior Suomen historia/Kivikausi” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
=== Ensimmäiset asuttajat: mesoliittinen ===
 
Jääkauden jälkeen Suomi oli pitkään osin veden peitossa. Jäätiköstä virtasi vettä Itämeren altaaseen. Itämeri kävilkävi äpiläpi monia vaiheita ollen välillä järvi ja välillä meri.
Suomen ensimmäiset asukkaat noin 8600 eaa olivat kalastajia, hylkeenpyytäjiä, metsästäjiä, marjojen ja sienien keräilijöitä. Metsästetiin peuraa tai hirveä. He luultavasti asuivat lappalaisten kotaa muistuttavissa majoissa.
 
Näiden elämäntapaa sanotaan ''mesoliittiseksi'' ("Keskikivikausi"). Ihmiset asuivat monesti veden äärellä, koska pyysivätsieltä hylkeitäsai kalaa ja metsästivät peuraa tai hirveähylkeitä.
 
Näiden mesoliittisten asikakiden jäljiltä on löydetty mm verkon kappaleita ja kvartsisia kivityökaluja.
 
Näiden elämäntapaa sanotaan ''mesoliittiseksi'' ("Keskikivikausi"). Ihmiset asuivat monesti veden äärellä, koska pyysivät hylkeitä ja metsästivät peuraa tai hirveä.
Ei osata varmasti sanoa, olivatko Suomen ensiasuttajat suomalaisia.
 
Rivi 18 ⟶ 21:
 
Nykytiedon mukaan maanviljely levisi etelästä Suomeet hetkeksi jo noin 5000 eaa, muttei vakiintunut ainakaan laajalle alueelle. Näihin aikoihin alettiin valmistaa saviastioita.
Noin 41004200 eaa alkaen niissä oli yleisesti painumia, jotka ovat kuin kammalla tehdyt. Niinpä Suomeen levinnyttä perinnettäsaviastiaperinnettä sanotaankin kampakeraamiseksi. Monet tutkijat pitävät kampakeraamista väestöä nykyisten suomalaisten esi-isinä. Kampakeramiikka lienee lähtöisin Keski-Venäjältä.
Kampakeraamiset ihmiset elivät yhä hylkeen pyynnillä, kalastuksella, hirven metsästyksellä jne. He tekivät suurimman osan ''kalliomaalauksista''. Kampakeraamisella ajalla asuttiin yhä erilaisissa majoissa. SaatetiinSaatettiin myös rakentaa puoliksi maanalaisia neliskulmaisia hirsitaloja.
 
=== Vasarakirveskansa ===
Rivi 25 ⟶ 28:
Lounais-Suomeen levittäytyi ajaksi noin 2500-2000 eaa sotainen vasarakirveskansa. Sen ihmiset olivat merillä ja maalla liikkuvia sotaisia viljelijöitä ja paimentolaisia.
Vasarakirveskansan elinkainona oli lampaan, vuohen ja sian hoito,
vähemmän metsästys ja kalastus. Varsin pieni määrä vasarakirvesväestöä tuli meren yli. Luultavasti vasarakirvesväestö oli sukua balttilaisllebalttilaisille: nykyisellenykyisille liettualaisille ja latvialaisille. Vasarakirveskansan asuintalo oli harjakattoinen talo, jonka seinät olivat malla, lannalla tms vuorattua vitsaspunosta.
 
Ei tarkakantarkkaan tiedetä, olivatko vasarakirveskansan ja "kantasuomalaisten" välit hyvähyvät vai sotaisat. Joka tapauksessa vasarakirveskansa näyttää sulautuneen aikaa myöten paikallisväestöön, toisn kuin Euroopassa.
 
Vasarakirveskansa ja kampakeraaminen perinne sulautuivat Lounais-Suomessa ja lähialueilla yhteen viimeistään noin 2000 eaa "Kiukaisten kulttuuriksi". Tämä kulttuuri eli kalastuksella.