[[File:Berlinermauer.jpg|thumb|Berliinin muuri rakennettiin keskelle Berliinin kaupunkia erottamaan itä ja länsi toisistaan. Siitä tuli yksi kylmän sodan symboleista.]]Euroopan jako oli seurausta toisen maailmansodan jälkeisestä asetelmasta. Neuvostoliitto oli sodan lopulla miehittänyt Saksan itäosat sekä itäisen Euroopan. Neuvostojohdon näkökulmasta maa oli ollut yksinäinen, vihollisten ympäröimä kommunistinen saareke. Saksan hyökkäys oli koetellut Neuvostoliittoa ankarasti. Sota oli raunioittanut maan länsiosat ja sen seurauksena noin 20 miljoonaa neuvostoliittolaista oli kuollut. Lisätäkseen turvallisuuttaan Neuvostoliitto alkoi pystyttää miehittämiinsä Itä-Euroopan maihin itselleen uskollisten kommunistien johtamia hallituksia. Itä-Euroopan maiden asukkaiden enemmistö ei kannattanut kommunisteja. Neuvostoliitto joutuikin pakottamaan miehittämänsä maat liittolaisikseen. Länsi-Euroopasta käsin kehitystä seurattiin huolestuneina. Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill kuvasi Itä-Euroopan eristämistä vuonna 1946 seuraavasti: ”Stetinistä Itämeren rannalta aina Triesteen Adrianmeren rannalle on rautaesirippu laskettu mantereen poikki...”. Churchillin puheessaan mainitsema rautaesirippu jäi elämään Itä-Euroopan eristyneisyyden vertauskuvana.
