Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
→‎Saksa jaettiin kahtia: Pienensin kuvaa, jotta mahtuisi kännykän näytölle.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Rivi 24:
===Saksa jaettiin kahtia===
 
[[File:Berlin Wall 2003.jpg|400px300px|thumb|right|Berliinin muuri rakennettiin keskelle Berliinin kaupunkia erottamaan itä ja länsi toisistaan. Siitä tuli yksi kylmän sodan symboleista. Muuria ryhdyttiin purkamaan vasta vuonna 1989. Kuvassa muurin jäännöksiä lähellä Potsdamin aukiota 2003.]]Saksan olojen järjestäminen oli eräs toisen maailmansodan jälkeisen ajan tärkeimmistä kysymyksistä. Saksan kilpailu muiden Euroopan suurvaltojen kanssa oli johtanut kahteen suunnatonta tuhoa ja kymmeniä miljoonia kuolonuhreja synnyttäneeseen maailmansotaan. Erityisesti Neuvostoliitto pyrki varmistamaan, ettei Saksa enää uhkaisi sitä. Neuvostoliitto vaati Saksalta myös suuria sotakorvauksia. Yhdysvallat puolestaan ei halunnut luovuttaa Neuvostoliitolle määräysvaltaa Saksassa. Tilapäisenä ratkaisuna Saksa ja sen pääkaupunki Berliini jaettiin Neuvostoliiton ja länsivaltojen Iso-Britannian, Yhdysvaltojen sekä Ranskan hallitsemiin miehitysvyöhykkeisiin. Tilapäiseksi tarkoitetusta ratkaisusta tuli lopulta tila pysyvä yli 45 vuoden ajaksi.
 
Kommunistien vallankaappaus Tšekkoslovakiassa sai länsivallat vakuuttuneiksi siitä, ettei Neuvostoliiton kanssa kannattanut enää neuvotella. Ne alkoivat puuhata hallitsemilleen miehitysvyöhykkeille valtiota, josta tuli Saksan liittotasavalta eli Länsi-Saksa. Jaetun Berliinin länsiosa jäi Neuvostoliiton hallitseman miehitysvyöhykkeen keskelle. Neuvostoliitto katkaisi Länsi-Berliinin huoltoyhteydet tavoitteenaan painostaa länsivallat luopumaan alueesta. Länsi-Berliinin kahden miljoonan asukkaan ruokahuolto hoidettiin lentokoneilla lähes vuoden ajan, kunnes Neuvostoliitto taipui lopettamaan saarron. Tämän Berliinin saarron nimellä tunnetun kriisin myötä Saksan kahtiajaosta tuli pysyvä vuosikymmenten ajaksi. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle perustettiin kommunistien johtama Itä-Saksa eli Saksan demokraattinen tasavalta, DDR.