Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
''Ensimmäinen maailmansota kesti neljä vuotta ja siinä kuoli miljoonia ihmisiä.''
''Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Euroopassa alkoi vuosikymmeniä kestänyt levoton aika''
===Kilpailevat suurvallat muodostava liittokuntia===
Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan suurvaltojen suhteet olivat jo pitkään olleet jännittyneet. Saksa oli kukistanut Ranskan sodassa 1870-luvulla ja maiden suhteet olivat edelleen huonot. Iso-Britannia ja Ranska hallitsivat Afrikkaan ja Aasiaan levittäytynyttä siirtomaaimperiumiaan, kun taas Saksassa koettiin, että osa siirtomaista olisi kuulunut sen omistukseen. Saksa ja Iso-Britannia käyttivät valtavia rahasummia kilpavarusteluun rakentaessaan nykyaikaisia sotalaivoja. Sotalaivat olivat ajan teknisimpiä ja kehittyneimpiä aseita.
Ajan henki oli kansallishenki, eli nationalismi. Iso-Britanniassa ja Saksassa maiden keskinäinen kilpailu sai urheilumaaottelun piirteitä. Saksassa julistettiin, että "Iso-Britannia oli sen tiellä kohti aurinkoa". Isossa-Britanniassa puolestaan kaikkea saksalaisuuteen viittaavaa suorastaan vihattiin ja maan kuningassuku jopa muutti saksalaistaustaisen sukunimensä tästä syystä.
===Balkanin ruutitynnyri räjähtää===
Rivi 24 ⟶ 28:
===Saksan hyökkäys aloittaa ensimmäisen maailmansodan===
Ensimmäisen maailmansodan sotatoimien alkamisessa Saksa oli avainasemassa. Saksan asema Ympärysvaltojen Ranskan ja Venäjän välissä oli sotilaallisesti tukala. Saksan sotilasjohto pelkäsi maan joutuvan kuluttavaan kahden rintaman sotaan idässä ja lännessä. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Saksassa laskettiin, että Venäjältä kestää useita viikkoja saada armeijansa liikekannalle. Sillä aikaa olisi mahdollista voittaa nopealla yllätyshyökkäyksellä aloitettu sota Ranskaa vastaan ja keskittyä sen jälkeen voittamaan Venäjä.
Saksan uhkayritys oli lähellä onnistua. Puolueettoman Belgian kautta suoritettu yllätyshyökkäys näytti etenevän vääjäämättä kohti Pariisia, kunnes ranskalaisten onnistui viime hetkellä pysäyttää Saksan eteneminen Marne-joella. Englanti lähetti sotavoimansa manner-Eurooppaan Ranskan ja Belgian avuksi. Saksan eteneminen länsirintamalla pysähtyi ja maa joutui pelkäämäänsä kahden rintaman sotaan, kun Venäjä aloitti sotatoimet hieman myöhemmin.
===Lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei tule===
Rivi 31 ⟶ 38:
Kiihkeimmät sotaintoilijat haaveilivat sodan alussa lyhyestä ja kunniakkaasta sotaretkestä, joka ratkaisisi suurvaltojen kiistat kerralla. Aikalaiset Isossa-Britanniassa kutsuivatkin sotaa pitkään nimellä "the great war", mikä tarkoittaa suurta tai suurenmoista sotaa. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei ollut luvassa. Länsirintamalla armeijat juuttuivat tuhoisaan asemasotaan Ranskan ja Belgian kuraisille taistelukentille. Sotilaallista ratkaisua ei saatu aikaiseksi, miljoonat menettivät henkensä ja ensimmäinen maailmansota pitkittyi neljä vuotta kestäneeksi kokonaisten kansakuntien uuvutustaisteluksi.
"''Valot
| |||