Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Keskitysleirit ja juutalaisvainot” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18:
Natsit alkoivat vainota Saksan vähemmistöjä lähes välittömästi Hitlerin noustua maan johtoon vuoden 1933 vaaleissa. Erityisesti vainon kohteeksi joutui saksan juutalaisvähemmistö. Natsit olivat jo vuosia uhkailleet juutalaisia. Esimerkiksi Nobel-palkittu juutalainen fyysikko Albert Einstein päätti Hitlerin valtaannoususta kuultuaan, ettei uskaltanut enää palata Saksaan.
 
Vuonna 1935 säädettiin joukko lakeja, jotka kielsivät avioliiton juutalaisen ja ei-juutalaisen välillä sekä riistivät juutalaisilta maan kansalaisuuden. Kaikkien saksalaiset luokiteltiin syntyperän mukaan ja niiltä, joilla oli juutalaisia esivanhempia vietiin kansalaisoikeudet. 1938 alkaen juutalaiset lapset eivät saaneet käydä tavallisia kouluja. MyösLisäksi juutalaisten ajokortit peruttiin. Juutalaisia myös kiellettiin harjoittamasta tiettyjä ammatteja, eivätkä he saaneet liikkua kuin rajatulla alueela. Vuoteen 1939 mennessä miltei kaikki juutalaiset yritykset oli lakkautettu.
 
Natsit tuhosivat myös vammaisia, joita he pitivät taakkana yhteiskunnalle ja "arjalaiselle rodulle". Niin kutsutun eutanasiaohjelman kautta tapettiin satojatuhansia sairaita ja vammaisia ihmisiä. Kymmeniä tuhansia tehtiin lisääntymiskyvyttömiksi, koska natsit pelkäsivät heidän jälkeläistensä huonontavan "rodun" ominaisuuksia. Lisäksi natsit vainosivat esimerkiksi homoseksuaaleja.