Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Itä-Eurooppa vapautuu” versioiden välillä

 

===Rautaesirippu alkaa rakoilla===

Harva olisi 1980-luvun alun Itä-Euroopassa osannut ennustaa sosialismin romahtavan vuosikymmenen lopussa. Kommunistipuolueet olivat tukevasti kiinni vallankahvassa. '''Kansa oli monessa maassa tyytymätöntä elintasoonsa ja olemattomiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, mutta pysyi kurissa poliisin, armeijan ja propagandan avulla.''' Levottomuuksia ja lakkoilua esiintyi, mutta suhteellisen harvoin.

 

 

===Vapaus koittaa Itä-Euroopalle===

Gorbatshovin aikakausi toi lopulta kauan kaivatun vapauden Itä-Eurooppaan. Suurvaltojen välinen jännite lieventyi, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto allekirjoittivat aserajoitussopimuksia. Itä-Euroopan sotilaallinen merkitys Neuvostoliitolle väheni. Vuonna 1989 Gorbatshov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto aio estää alueen kansoja valitsemasta itse johtajiaan ja kohtaloaan. Vielä saman vuoden kuluessa lähes kaikissa Itä-Euroopan maissa tapahtui rauhanomainen vallankumous. Rautaesirippu ei enää jakanut Eurooppaa.

 

 

===Jugoslavia hajoaa sisällissodissa===

Koko Itä-Eurooppaa koetelleet talousongelmat johtivat myös Jugoslavian hajoamiseen. Pohjoisen rikkaammat alueet Kroatia ja Slovenia alkoivat vaatia suurempaa itsehallintoa, koska ne pitivät köyhempää etelää taloudellisena taakkana. Jugoslavian suurin kansa, Serbit puolestaan tahtoi lisää valtaa maassa. Kiistoja pahensi se, että eri kansallisuudet asuivat monin paikoin toistensa kanssa samoilla alueilla.

 

 

===Itä-Eurooppa suuntaa länteen===

Itä-Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton ja kommunistihallintojen määräysvallasta muutti Euroopan kartan monin paikoin perusteellisesti. '''Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetut monikansalliset valtiot hajosivat. Suurimmat muutokset koettiin entisen Neuvostoliiton alueella, jonne syntyi 15 uutta itsenäistä valtiota.''' Jugoslavian lisäksi myös Tšekkoslovakia hajosi. Hajoaminen Tšekin tasavallaksi ja Slovakiaksi tapahtui kuitenkin rauhanomaisesti.