Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
===Vallankumousvuosi 1917===
[[File:Soviet Union, Lenin (55).jpg|thumb|Lenin puhumassa kansanjoukoille Moskovassa sisällissodan aikana vuonna 1920. On jopa epäilty, että Saksa olisi lähettänyt maanpaossa eläneen Leninin Venäjälle aiheuttamaan sekasortoa vihollismaassa.]]
Vuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu maaliskuun vallankumoukseksi.
Rivi 22:
===Kommunistit voittavat sisällissodan===
[[File:CWRArticleImage.jpg|thumb|Myötäpäivään ylhäältä: Valkoisten Donin armeijan sotilaita vuonna 1919; valkoisten jalkaväkidivisioona maaliskuussa 1920; punaisten ratsuväkeä; Lev Trotski vuonna 1918; tšekkoslovakialaisten joukkojen hirttämiä punaisia.]]
Vaikka lokakuun vallankaappaus sujuikin kohtalaisen helposti, eivät bolševikkien vastustajat luovuttaneet taistelutta. Erityisesti bolševikkien Saksan kanssa solmima rauhansopimus sai heidän vastustajansa nousemaan kapinaan.
Vuosina 1917-22 käydyssä Venäjän sisällissodassa bolševikkien muodostamaa puna-armeijaa vastaan taisteli hajanainen, useista eri ryhmittymistä ja kansallisuuksista koostunut valkoinen armeija. Valkoisten puolella soti mm. tsaarin kannattajia, eräiden tsaaria kaatamassa olleiden venäläispuolueiden tukijoita ja monia muita ryhmiä. Lisäksi valkoinen armeija sai tukea Venäjän kanssa ensimmäisessä maailmansodassa taistelleilta Iso-Britannialta ja Ranskalta sekä Yhdysvalloilta. Nämä toivoivat Venäjän liittyvän takaisin sotaan niiden rinnalle.
Molemmat sisällissodan osapuolet, mutta erityisesti Lev Trotskin johtama puna-armeija kävi sotaa armoa tuntematta. 1922 käytiin taisteluita vielä kaukana maan itäosissa, mutta käytännössä bolševikit olivat voittaneet sodan jo edellisenä vuonna. Venäjän keisarikunta oli lopullisesti lakannut olemasta ja sen tilalle oli syntynyt bolševikkien johtama Neuvosto-Venäjä. Hieman myöhemmin maan nimeksi vaihdettiin Neuvostoliitto.
Sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjä oli taloudellisesti raunioina. Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Viljasato oli menetetty kahtena viimeisenä sotavuonna, mistä oli seurannut miljoonia kuolonuhreja vaatinut nälänhätä. Lisäksi miljoona ihmistä pakeni ulkomaille sotaa, puutetta sekä bolševikkien tiukkaa hallintoa ja julmia tuomioita.
===Neuvostoliitto syntyy===
| |||