Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Andien varhaiskehitys” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kuuluu osana''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
Ihmiset saapuivat Etelä-Amerikkaan viimeistään 10000 eaa. he olivat kivikautisia metsästäjiä.
Malko pian he alkoivat myös harjoitata juursesten, kurpitsojen ym. puutarhaviljelyä. Ihmiset elivät malko pienissä ryhmissä ja yleensä liikkuivat vuodenaikojen mukaan. Viljely alkoi vakiintua noin
5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin ylängöllä kesytettiin laama ja alpakka. Ensimmäiset löydetyt muumiot ovat tältä ajalta. Noin 3500-3000 eaa ihmiset asettuivat asumaan kiinteisin kyliin. Näihin aikoihin rakennettiin ensimmäiset temppelipyramidit, joissa harjoitetiin erilaisa uhrirituaaleja, mm poltettiin chilipippuria ja
uhrattiin ihmisiäkin. Alkujskoslla noin 2000 eaa keramiikka vakiintui ja maissinviljely levisivät. Kaudella kasvoivat tamppelikeskukset todella valtaviksi. Keskukset sotivat keskenään. Mutta noin 900 eaa monnet alkujakson keskuksista luhistuivat ehkä ilmaston muutoksiin.
==Esikeraamisen kauden keskivaihe (6000-3000 eaa)==
Rivi 13 ⟶ 18:
===Norte Chico===
[[Kuva:PeruCaral01.jpg|thumb|Caralin-pyramidikumpuja]]Tunnetaan myös '''Caral-kulttuurina''' keskeisen löytöpaikan mukaan. Keramiikaa ei täällä osattu tuohon aiakan tehdä, mm kurpitsoja käytetiin astioina.
taidettakaan ei ole juri löydetty. Sen sijana on löydetty temppeleitä: maakumpuja ja maahan kaivettuja pyöreitä aukioita. Caralia on pidettu uskonnolisena seramoniakeskuksena. Jos alueella oli hallinto, se liittyi uskontoon.
[[Kuva:PeruCaral15.jpg|thumb|left|Portaat Caralissa]]Ruokavalioon kuului jamssi (camote), kesäkurpitsa, pavut ja quava sekä paikallisia erikoisuuksia lucuma-hedelmä ja pacau-palkokasvipuu. Maissia ei ilmeisesti viljelty. Lisäksi syötiin merenherkkuja, kalaa, simpukoita, levää ja merinisäkkäitä. Näitä ei tietenkään ollut saatavilla kovin syvällä sisämaassa. On kuitenkin ajateltu, että meren antimilla on ollut merkittävä vaikutus Andien kulttuurien kehitykseen. Maaseudun väki saattoi hallita kalastajia puuvillalla, jota tarvittiin verkkojen valmistukseen. Kenties oli kuitenkin kyse molemminpuolisesta riippuvuudesta, sillä kalasta saatiin tarvittavaa proteiinia.
==Alkujakso (2000-900 eaa)==
[[Kuva:Sanpedro6.jpg|thumb|Pala muuria]]
[[Kuva:Sanpedro6.jpg|thumb|Pala muuria]]Alkuaika tai varhainen muotoutumisvaihe oli se kehitysvaihe muinaisen Perun rannikolla ja ylätasangolla, jolloin saviastioiden valmistustaito ja maissinviljely levisivät. Temppelikeskuksia ilmestyi rannikolle, jokilaaksoihin ja sisämaahankin. Yhteiskunta lienee ollut melko eriarvoinen. Kauden alkuvaiheessa varallisuuserot olivat pieniä, mutta lisääntyivät loppua kohden.▼
▲
Kausi oli U-temppeleiden ja pyörösyvänteiden kulta-aikaa. Näissä järjestettiin uskonnollisia menoja (rituaaleja) maan- ja merenjumalan kunniaksi. Kangaspuut otettiin käyttöön ja viljelmiä alettiin kastella kanavien avulla. Kultaa alettiin käsitellä sisämaassa 1500 eaa.
Alkujakso näyttää loppuneen äkillisesti. Temppelien rakennustyöt ovat jääneet paikoin kesken. Taustalla saattoi olla ilmastonmuutos, kapina tai ryöstöretket.
===U-temppelit===
Temppelipihat olivat usein asetettu ilmansuuntien mukaan tai vastavirtaan avautuviksi. Takana korkeaa katkaistu pyramidi-kukkulaa ja reunoilla pitkulaiset korokkeet. Keskellä oli usein upotettu aukio. Temppeleissä oli kiviveistoksia ja seinäkaiverruksia. U-temppelit olivat pitkän kehityksen tulos. Temppelit olivat aikaisempia suurempia. Uusia rakennuksia saatettiinkin rakentaa entisten paikalla. Koon kasvuun saattoi vaikuttaa väestön määrän kasvu. Suurissa keskuksissa saattoi olla jopa viisi temppeliä ja suurimmat temppelit olivat sivuiltaan jopa 400 metriä pitkiä.
=== Casmajoen laakso ===
Casmajoen laakso oli tällä aikakaudella tiheään asuttu ja kulttuurisesti rikas. Sitä pidetäänkin aikakauden keskuksena. Niin kutsutun Sechin kompleksin taajamat sijoittuivat ihanteellisesti suhteessa ympäröivään viljelymaahan ja niistä oli hyvät yhteydet rannikolle merellisten tuotteiden saamiseksi. '''Sechin Altossa''' oli viisi suurta u-aukiota. Sen naapurissa '''Las Haldasissa''' oli ainakin 400 m:n pituinen temppeli. Näyttävän '''Carro Sechin''' keskuksesta on löydetty muun muassa nelisensataa kiviveistosta. Monet niistä kuvaavat sotureita, joten kulttuuri on luultavasti ollut melko sotaisa. Sotia käytiin ehkä ihmisuhrien hankkimiseksi. Keskukset hylättiin yhtäkkiä 800 eaa samanaikaisesti monien muiden rannikkoseudun taajamien kanssa. Sechin kompleksin lisäksi jokilaaksossa oli myös muita keskuksia.
| |||