Ero sivun ”Perusopetukseen valmistava opetus” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 89:
Wordle -sivusto (http://www.wordle.net). Oppilaat valitsevat sanaryhmän (esim.koti), jossa useampi alaotsikko (perhe/huonekalut tms.). Paperille kirjoitettiin mahdollisimman monta sanaa aiheeseen liittyen ja toteuttavat tietokoneella sanapilven Wordlea käyttäen. Tuotoksen voi laittaa luokan seinälle. Wordlea voisi hyödyntää myös luovempiin muistiinpanoihin.
 
=== 3.2. LukemaanYleisesti jalukemaan kirjoittamaanopettamisen opettamineneri luokilla 1-2tavoista ===
Lukemaan opettamisessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Tunnetuimpia lienevät KÄTS (kirjain, äänne, tavu, sana), LPP(Lukemaan puhen perusteella) ja Trageton (kirjoittamalla lukemaan oppiminen.
3.2.1 Äänteet, kirjaimet ja kirjain-äänne -vastaavuus
 
Lukimatin sivuilta löytyy tiivistetty esitys KÄTS_menetelmän käyttämisestä opetuksessa.
 
http://www.lukimat.fi/lukeminen/vanhemmalle/1-2-1-lukemaan-ja-kirjoittamaan-opettamisen-periaatteet
 
Tiivistelmä LPP- menetelmästä:
 
LPP eli lukemaan puheen perusteella on Ulrika Leimar (1974) kehittämä menetelmä (LTG - Läsninlärning på talets grund). Menetelmästä on kirjojakin esim. Helinä Järvinen LPP -LUKEMAAN PUHEEN PERUSTEELLA.
 
Lähtökohtana menetelmässä on lasten oma puhekieli, jota muutetaan kirjoitetuksi kieleksi.
 
Vaiheita on viisi:
 
1. Keskustelu, jolloin keskustellaan yhteisesti koetusta asiasta esim. retkestä, juhlasta, kouluviikosta, lomaviikosta tai jostain kuvasta (kuvan tarkastelu).
 
2. Sanelu vaihe tapahtuu heti keskustelun jälkeen. Tällöin opettaja kirjoittaa tauluun/lehtiöön oppilaiden sanelun mukaisesti (yhteisesti keskustelusta aiheesta). Oppilaat sanelevat kukin vuorollaaan “yhden asian”/virkkeen kerrallaan. Kirjoitus pienaakkosin. 
 
3. Laboroiti eli tekstin analyysi: Opettaja kirjoittaa koko tekstin tietokoneella > teksti annetaan oppilaille. Tehtävät oppilaslähtöisesti. Esim.: oppilas etsii tekstistä yksittäisiä kirjaimia/uutta opittua äännettä, yhdyassanoja, äng-äänteitä; tuttuja tavuja tai sanoja; miettii kuinka monta lausetta kertomuksessa on tai kertomuksen lyhin ja pisin virke; etsii kaksoiskonsonanttit/ lyhyitä tai pitkiä vokaaleita jne….oppilaan taitotason ja kiinnostuksen mukaan. (Kuva tätä vaiheesta > teen laboroinnin pienempien kanssa isollekin paperille.)
 
4. Uudelleenluku opettajan kanssa (varjoluku tms. oppilaan taitotason mukaisesti)
 
5. Jälkikäsittely: tehdään kortti sanoista, jotka lapsi osaa lukea.
 
=== 3.3. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 1-2 ===
3.23.1 Äänteet, kirjaimet ja kirjain-äänne -vastaavuus
 
Äänne ja kirjain kannattaa opettaa samanaikaisesti. Jos oppilas on jo aiemmin oppinut latinalaiset aakkoset muun kielen (esim. englannin tai ranskan) opetuksen yhteydessä, täytyy äänne-kirjain -vastaavuuteen kiinnittää erityistä huomiota.
 
3.23.2. Äänteiden yhdistäminen
 
3.23.3. Käsitteet änne, kirjain, tavu, sana ja lause
 
Nämä tärkeät käsitteet kannattaa ottaa osaksi päivittäisiä tai viikottaisia rutiineja. Sanastoa opeteltaessa voidaan kuunnella uusien sanojen alku- tai loppuäänteitä, keksiä riimiparejalaskea tavuja, keksiä sanoista lauseita.
 
=== 3.34. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 3-4 ===
3.34.1. Ennen suomen kielellä lukemaan opettelua kannattaa selvittää, osaako oppilas mahdollisesti lukea omalla äidinkielellään tai kenties useammallakin kielellä. Jos äänteiden merkitseminen ja lukusuunta poikkeavat suomen kielestä, voivat ne alussa hidastaa lukemaan oppimista, mutta yleensä lapsi, jolla lukutaito jo on, oppii nopeasti suomen kielellä lukemaan, johtuen mm. siitä, että meidän äänne/kirjain-vastaavuutemme on helppo oppia. Tärkeitä harjoitella ovat pitkät vokaalit ja kaksoiskonsonantit, jotka suomen kielessä ovat merkitseviä sanan merkityksen kannalta. (tuli-tuuli-tulli). Näitä voi harjoitella saneluilla, kuten aukkosaneluilla (n--puri, n-appi, oppilas kuuntelee tuleeko a vai aa.)Sanelujenkin sanoihin kannattaa aina ottaa myös kuvakortti tai muu kuva sanasta mukaan, näin opitaan ja kerrataan samalla sanojen merkityksiä.
 
Jos oppilas ei vielä osaa lukea millään kielellä, harjoitteluun kannattaa varata aikaa. Yleensä oppilailla on suuri halu päästä selville lukemisen salaisuudesta, ja motivaatiota harjoitteluun löytyy.
Rivi 109 ⟶ 134:
Lukuharjoituksia aloitettaessa kannattaa oppilaille antaa pahvinpala tai muu "lukuavain", jonka avulla katse ja huomio rajataan luettavaan tavuun ja samalla voidaan vahvistaa lukusuuntaa. https://peda.net/ulvila/peruskoulut/vanhankyl%C3%A4n-koulu/luokat/arkistoidut/lukuvuosi-2014-2015/1-c/1k2 Tämän pitkähkön linkin takaa löytyy kuva lukuavaimesta ja sen käytöstä ja myös sanakirjan teosta... Skrollaa sivua asla, ja lukuavain tulee sanakirjan jälkeen kuvaan.
 
=== 3.45. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 5-6 ===
3.45.1. Edellisistä luvuista kannatta katsella vinkkejä myös isompien opettamiseen. Materiaalina voi tämän ikäisille käyttää aapistakin, mutta se saattaa oppilaiden mielestä olla liian lapsellinen, jolloin linkkilistasta löytyy luki-materiaalia, esim. LukiPolku kirjasta, tai Arjen aakkoset julkaisusta. Näistä löytyy myös kirjainmuotojen harjoitteluun ja kirjoittamisen harjoitteluun harjoituksia. Ekapeli on tämänkin ikäisille oppilaille vielä usein motivoiva ja tehokas tapa opetella lukemista.
 
Lukemisen harjoittelua voi yhdistää sanaston opettamiseen esimerkiksi siten, että oppilaat kopioivat opeteltavia sanoja vihkoon tai kirjoittavat niitä tietokoneella. Kopioidusta tekstipätkästä voi myös värittää jo osatut kirajimet eri väreillä ja yrittää lukea ne sanat, joissa on paljon tuttuja kirjaimia.
Rivi 120 ⟶ 145:
Luokassa kannattaa olla esillä luettavaa, kuten lehtiä ja kirjoja, joissa on lyhyitä tekstejä oppilaille luettavaksi. Ellei oppilas vielä lue, hän voi selailla kirjoja, näin kiinnostus lukemisen opetteluun pysyy yllä.
 
=== 3.56. Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen luokilla 7-9 ===
 
=== 3.67. Linkkejä suomen kielen opettamiseksi ===
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/supisuomea Videoita ja nettitehtäviä suomen kielen opiskeluun isommille oppilaille