Ero sivun ”S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teromakotero (keskustelu | muokkaukset)
Teromakotero (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 329:
 
Vesimolekyyliä sanotaan dipoliksi, sillä molekyylissä on kaksi napaa: positiivinen (+) ja negatiivinen (-) napa. Varausten epätasaista jakautumista (dipoleja) esiintyy myös lukuisissa muissa molekyyleissä, kuten vaikkapa sokerimolekyylissä (C<sub>6</sub>H<sub>12</sub>O<sub>6</sub>). Dipolin esiintyminen vesimolekyylissä selittää suurelta osin veden ominaisuudet, kuten vaikkapa veden korkeat kiehumis- (kp.) ja sulamispisteet (sp.) sekä pintajännityksen. Oletko nähnyt kesällä vettä raskaamman vesimittarin (luteita) liikkuvan veden pinnalla? Vesimittarin pysyminen veden pinnalla selittyy veden suurella pintajännityksellä, jonka ansiosta vesimittarin jalkojen alle muodostuu eläintä kannatteleva kalvo. Mitä muuten vesimittarille kävisi, jos veteen lisäisi hieman saippuaa?
 
==== Harjoitustehtävä ====
 
# Miksi happi saa vesimolekyylissä negatiivisen varauksen? (happiatomi vetää negatiivisia elektroneja puoleensa voimakkaammin kuin vetyatomit. Negatiivinen varaus keskittyy siis happiatomin puolelle molekyylissä.)
# Mitä tarkoittaa dipoli? (Dipoli tarkoittaa yksinkertaisesti kaksinapaisuutta. Toinen navoista on positiivinen ja toinen negatiivinen.)