Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kieliasu, luokka, kuvatiedosto poistettu
Rivi 1:
 
{| class="wikitable floatright" style="width: 35%;"
|+ Neuvostoliiton kansallishymnit
|-
| style="text-align: center;"|Neuvostoliiton kansallishymni vuodesta 1922 vuoteen 1944: "Internationaali"”Internationaali”
|-
| [[File:Internationale-ru.ogg|center]]
|-
|style="text-align: center;"|Kansallishymni vuodesta 1944 vuoteen 1991 (instrumentaaliversio)
|-
|[[File:Gimn Sovetskogo Soyuza (1977 Vocal).oga|Soviet Anthem Instrumental 1955|center|]]
Rivi 13 ⟶ 14:
===Vallankumousvuosi 1917===
 
Vuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai  II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu maaliskuun vallankumoukseksi.
[[File:Soviet Union, Lenin (55).jpg|thumb|Lenin puhumassa kansanjoukoille Moskovassa sisällissodan aikana vuonna 1920. On jopa epäilty, että Saksa olisi lähettänyt maanpaossa eläneen Leninin Venäjälle aiheuttamaan sekasortoa vihollismaassa.]]
Vuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu maaliskuun vallankumoukseksi.
 
Väliaikainen hallitus ei kuitenkaan kyennyt ratkaisemaan Venäjän ongelmia. Erityisen kohtalokas oli väliaikaisen hallituksen päätös jatkaa mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Ongelmat, tyytymättömyys, nälänhätä, talousongelmat sekä maassa vallitseva poliittinen kaaos johtivat lokakuussa toiseen vallankumoukseen. Oikeastaan kyse oli Vladimir Leninin bolševikkipuolueen vallankaappauksesta. Bolševikit olivat kommunisteja, jotka halusivat ottaa kaiken omaisuuden valtion haltuun. Tätä he perustelivat sillä, että näin taattaisiin kaikille tasa-arvoiset ja hyvät oltavat.
 
Bolševikkien joukot miehittivät nopeasti sillat, rautatieasemat, postitoimistot ja lennättimet. Kaappaus eteni huomaamattomasti, eikä se kohdannut minkäänlaista vastarintaa. Tekijäjoukko oli melko pieni, muunmuiden muassa joitain tuhansia varuskunnan sotilaita ja joitain satoja bolševikkeja, mutta väliaikainen hallitus oli käynyt niin heikoksi, että vastustus oli olematonta. Bolševikkien noustua valtaan he eivät enää luopuneet siitä.
 
===Kommunistit voittavat sisällissodan===
Rivi 24:
Vaikka lokakuun vallankaappaus sujuikin kohtalaisen helposti, eivät bolševikkien vastustajat luovuttaneet taistelutta. Erityisesti bolševikkien Saksan kanssa solmima rauhansopimus sai heidän vastustajansa nousemaan kapinaan.
 
Vuosina 1917-221917–22 käydyssä Venäjän sisällissodassa bolševikkien muodostamaa puna-armeijaa vastaan taisteli hajanainen, useista eri ryhmittymistä ja kansallisuuksista koostunut valkoinen armeija. Valkoisten puolella soti mm.muiden muassa tsaarin kannattajia, eräiden tsaaria kaatamassa olleiden venäläispuolueiden tukijoita ja monia muita ryhmiä. Lisäksi valkoinen armeija sai tukea Venäjän kanssa ensimmäisessä maailmansodassa taistelleilta IsoIsolta-Britannialta ja Ranskalta sekä Yhdysvalloilta. Nämä toivoivat Venäjän liittyvän takaisin sotaan niiden rinnalle.
 
Molemmat sisällissodan osapuolet, mutta erityisesti Lev Trotskin johtama puna-armeija, kävikävivät sotaa armoa tuntematta. Vuonna 1922 käytiin taisteluita vielä kaukana maan itäosissa, mutta käytännössä bolševikit olivat voittaneet sodan jo edellisenä vuonna.
 
===Neuvostoliitto syntyy===
 
Venäjän keisarikunta oli lopullisesti lakannut olemasta, ja sen tilalle oli syntynyt bolševikkien johtama Neuvosto-Venäjä. Hieman myöhemmin maan nimeksi vaihdettiin Neuvostoliitto. Neuvostoliittoon kuului suurin osa Venäjän keisarikuntaan kuuluneista alueista. Itsenäistymään pääsivät kuitenkin mm.muun muassa Suomi, Baltian maat ja Puola.
 
Sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjä oli taloudellisesti raunioina. Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Viljasato oli menetetty kahtena viimeisenä sotavuonna, mistä oli seurannut miljoonia kuolonuhreja vaatinut nälänhätä. Lisäksi miljoona ihmistä pakeni ulkomaille sotaa, puutetta sekä bolševikkien tiukkaa hallintoa ja julmia tuomioita.
Rivi 36:
===Elämää 1920-luvun Neuvostoliitossa===
[[File:Lenin-last-photo.jpg|thumb|Viimeinen kuva Leninistä ennen kuolemaa vuodelta 1923.]]
Neuvosto-Venäjän johdossa oli sisällissodan jälkeen bolševikkijohtaja Lenin. Bolševikit olivat joutuneet käymään julman sisällissodan pysyäkseen vallassa. Ehkä juuri siitä syystä yksi heidän hallintonsa piirre oli poliittisiin vastustajiin kohdistettu väkivalta ja armoton terrori. Salainen poliisi jahtasi bolševikkien "vastavallankumouksellisiksi"”vastavallankumouksellisiksi” nimittämiä vastustajia, heitä laitettiin vankileireille ja teloitettiin.
 
Kohentaakseen sisällissodan raunioittamaa taloutta, hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä, vaikka bolševikit olivatkin ottaneet tehtaat valtion haltuun. Sisällissodan aikana maanviljelijöiltä oli otettu sadot valtiolle ja puna-armeijalle, mutta sodan jälkeen satojen takavarikointi korvattiin verolla. Talouskasvu pysyi kuitenkin heikkona, samoin ihmisten elintaso.
 
Leninin terveys oli sisällisodan jälkeen heikko. Hän kuoli vuonna 1924, mutta valta jäi bolševikkien hallitukselle. Kommunistien tavoite tasa-arvosta ja hyvästä elämästä kaikille ei ikinä toteutunut. Heidän johdollaan Neuvostoliitto ajautui hirmuhallintoon, minkä vuoksi kymmenet miljoonat venäläiset kuolivat seuraavien vuosikymmenten aikana. Vaikka he nousivat valtaan väkivaltaista ja epätasa-arvoista tsaarin hallintoa vastustaen, heidän omasta valtakaudestaan tuli tässä suhteessa paljon pahempi.
 
[[Luokka:S4 Suurten sotien aika]]