Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan” versioiden välillä

''JotkutOsan alueetalueista Saksa sai sopimuksilla ja osan valloittamalla ne.''

[[File:Deutschesreich1939.png|thumb|Saksan laajeneminen 1938–1939 ennen sotaa.]]

Kun Hitlerin oli onnistunut vakiinnuttaa Natsiennatsien valta Saksassa, hän ryhtyi toteuttamaan suunnitelmiaan Saksan alueiden laajentamiseksi. Ensimmäisen maailmansodan päättänyt Pariisin rauhansopimus rajoitti Saksan armeijan enintään 100  000 miehen ammattisotilasjoukkoon. Saksalta kiellettiin myös raskas tykistö sekä sukellusveneet, ilmavoimat ja panssarivaunut. Hitler rikkoi kaikkia näitä kieltoja. Lisäksi osa Saksan alueista, kuten Ranskan rajalla sijainnut Reininmaa, oli demilitarisoitu, mikä tarkoitti sitä, ettäeli sinne ei saanut viedä sotajoukkoja. Hitler marssitti armeijansa Reininmaalle näyttävässä paraatissa. Kun Iso-Britannia ja Ranska eivät puuttuneet asian, Hitler tiesi voivansa edetä suunnitelmissaan.

Seuraavaksi Hitler käänsi katseensa synnyinmaahansa Itävaltaan. Itävalta miehitettiin ja liitettiin osaksi Saksaa. Asiasta järjestettiin miehityksen jälkeen kansanäänestys, jossa yli 99,7 % ilmoitti kannattavansa yhdistymistä. Muitakaan vaihtoehtoja ei itävaltalaisilla siinä vaiheessa enää ollut.

Itävallan miehittämisen jälkeen Hitler alkoi vaatia Tšekkoslovakiaan kuuluvia Sudeettialueita, joilla asui saksankielistä väestöä. Syksyllä 1938 järjestettiin MünheninMünchenin kokous, jossa asiasta neuvoteltiin suurvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan, Saksan sekä Mussolinin johtaman Italian kesken. Sudeettialueet päätettiin luovuttaa Saksalle vastineeksi siitä, että tämä lupasi säilyttää rauhan Euroopassa. Hitler rikkoi lupauksensa jo puoli vuotta myöhemmin ja lähetti saksalaisjoukot miehittämään loputkin Tšekinmaan alueista.

Hitler oli pitkään julistanut Neuvostoliiton olevan Saksan suurin vihollinen ja luvannut hyökätä itään valloittaakseen "elintilaa”elintilaa saksalaisille"saksalaisille”. Moni hämmästyikin, kun Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat syyskuussa 1939 solmineensa hyökkäämättömyyssopimuksen. Hitler ei aikoinutaikonut kunnioittaa tätäkään tekemäänsä sopimusta, mutta hän laski sen hyödyttävän itseään. Hitler suunnitteli voittavansa ensin sodan lännessä Ranskaa vastaan, minkä jälkeen olisi helpompi hyökätä itään kohti Neuvostoliittoa. Näin hän ajatteli välttävänsä kahden rintaman sodan, mikä oli koitunut Saksalle kohtalokkaaksi ensimmäisessä maailmansodassa.

Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus tunnetaan myös Molotov–Ribbentrop-sopimuksen nimellä. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat myös siitä, kuinka ne jakaisivat alueet niiden välissä. Lisäpöytäkirja koski myös Suomea. Saksa saisi sopimuksen mukaan miehittää Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto sen itäosan sekä lisäksi mm.muun muassa Baltian maat ja Suomen. Hitler luovutti Stalinille moninkertaisesti alueita, koska suunnitteli miehittävänsä ne myöhemmin, samoin kuin koko Neuvostoliiton.

[[File:Armia Czerwona,Wehrmacht 22.09.1939 wspólna parada.jpg|thumb|Neuvostoliitto ja Saksa järjestivät yhteisen paraatin Puolan valtaamisen kunniaksi. Kuvassa saksalainen kenraali Heinz Guderian sekäja hänen neuvostoliittolainen virkaveljensä SemyonSemjon KrivosheinKrivošein.]]

Demokraattiset suurvallat Iso-Britannia ja Ranska yrittivät pitkään miellyttää Hitleriä ja suotuivatsuostuivat tämän aluevaatimuksiin. Saksan hyökättyä Tšekkoslovakiaan vain puoli vuotta Münchenin sopimuksen jälkeen, niiden johtajat kuitenkin ymmärsivät, ettei Hitlerin lupauksiin voinut luottaa. Kun Hitler alkoi seuraavaksi esittää vaatimuksia Puolan liittämiseksi Saksaan, Iso-Britannia ja Ranska ilmoittivat julistavansa sodan Saksalle, mikäli se hyökkäisi Puolaan.

Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin joukot pitivät yhteisen voitonparaatin 25. syyskuuta 1939 Puolan Brest-Litovskissa Puolan valtaamisen kunniaksi. Natsien hallitsemassa Puolassa murhattiin toisen maailmansodan aikana 9  miljoonaa puolalaisia siviiliä, joista kolme 3 miljoonaa oli Puolan juutalaisia. Myös Neuvostoliiton hallitsemassa Itä-Puolassa tehtiin hirmutekoja. Katynin joukkomurhassa teloitettiin noin 22  000 puolalaista upseeria. Lisäksi satojatuhansia puolalaisia siviilejä vietiin Siperiaan vankileireille.

Vaikka Ranska ja Iso-Britannia olivat julistaneet sodan Saksalle, varsinaisia sotatoimia ei kuitenkaan oltuollut vielä käynnistetty. Kevään 1940 aikana Hitler jatkoi valloituksiaan ja Saksa miehitti Tanskan sekä Norjan. Toukokuussa Hitler määräsi Saksan joukot hyökkäämään Belgiaan ja Hollantiin. Kun Ranskan ja Ison-Britannian armeijat siirtyivät belgialaisten tueksi, Hitler määräsi aloittamaan valmistelemansa hyökkäyksen Ranskaan Ardennien metsäisen vuoristoalueen läpi. Suunnitelma yllätti ranskalaiset, koska vuoristoista alueen läpi etenemistä oli pidetty mahdottomana. Ranskan armeija koki murskaavan tappion ja maa joutui antautumaan reilussa kuukaudessa.

Ison-Britannian siirtoarmeija sekä osa Ranskan armeijan sotilaista onnistuttiin evakuoimaan kanaalin yli turvaan Englantiin. Hitler oli kuitenkin saavuttanut kaikki tavoitteensa. Ensimmäisen maailmansodan tappio oli nyt kostettu korkojen kera. Ranska oli antautunut ja Pariisi oli miehitetty. Lisäksi koko läntinen mannerManner-Eurooppa oli käytännössä hänen määräysvallassaan. Aselepo Ranskan ja Saksan välille allekirjoitettiin 22.  kesäkuuta Compiègnessa samassa junavaunussa, missä oli solmittu myös ensimmäisen maailmansodan päättänyt aselepo vuonna 1918.