Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto hajoaa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kieliasu, luokka |
||
Rivi 12:
===Elämää pysähtyneisyyden kaudella===
[[File:Stamps of Germany (DDR) 1972, MiNr 1760.jpg|thumb|Itäsaksalainen postimerkki esittää Neuvostoliiton johtajan Leonid
Neuvostoliitto kävi vain vähän ulkomaankauppaa lännen kanssa. Kansalaisten haluamat kulutustavarat piti tuottaa itse, eikä niitä riittänyt kaikille. Esimerkiksi autot olivat edullisia ja tavallisenkin työläisen ulottuvilla. Auton saadakseen joutui kuitenkin jonottamaan vuosikausia. Neuvostoliittolaiset ja itäeurooppalaiset autot olivat läntisiin verrattuna teknisesti huonoja. Ruokaostoksillakin piti jonottaa ja hyvin usein tavara loppui kaupoista. Halutuinta tavaraa riitti vain turisteille ja puolue-eliitille varatuissa kaupoissa, joissa
Länsimaita arvosteltiin virallisessa propagandassa eikä matkustuslupia ulkomaille myönnetty kuin etuoikeutetuille. Propagandassa oli kuitenkin aukkoja. Ihmiset saivat television ja radion välityksellä tietoja elämästä lännessä. Yhdysvallat lähetti Neuvostoliittoon radio-ohjelmia horjuttaakseen kilpailevaa järjestelmää. Lännen televisiokanavat näkyivät esimerkiksi Virossa ja Länsi-Berliinissä. Kielletty länsimaisuus kiehtoi neuvostokansalaisia. Esimerkiksi Neuvostoliittoon matkanneet suomalaisturistit saattoivat vaihtaa länsimaista elämänmuodon symboleja farkkuja ja purukumia yhteen venäläisen elämänmuodon symboleista, vodkaan.
Rivi 21:
Ongelmista ei julkisuudessa saanut puhua. Toisinajattelijoita ei vainottu yhtä ankarasti kuin Stalinin aikana, mutta heidät voitiin sulkea esimerkiksi mielisairaalaan tai vankilaan. Tunnetuin toisinajattelija oli ydinfyysikko Andrei Saharov, joka joutui vaikeuksiin arvosteltuaan julkisesti Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin vuonna 1979. Sota herätti arvostelua myös maailmalla. Saharov sai vuonna 1975 Nobelin rauhanpalkinnon.
===Uudistaja
[[File:Reagan Bush Gorbachev in New York 1988.jpg|thumb|Yhdysvaltain varapresidentti Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa vuonna 1988. Gorbatšovin kaudella Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet paranivat ja maat sopivat ydinaseiden vähentämisestä.]]
1980-luvun puolivälissä vanhan sukupolven johtajat uhkasivat kuolla sukupuuttoon. Brežneviä seuranneet kaksi valtionpäämiestä kuolivat pian virkaan astumisensa jälkeen. Talouden ongelmat eivät helpottaneet. Aika oli kypsä uudistuksille. Kommunistisen puolueen johtoon valittiin uuden sukupolven edustaja Mihail
Talouden ongelmat syvenivät. Rahat eivät riittäneet supervallan menoihin, kuten aseisiin ja liittolaisten tukemiseen.
===Neuvostoliitto hajoaa===
[[File:Boris Yeltsin 19 August 1991-1.jpg|thumb|Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys vuonna 1991. Sittemmin Venäjän presidentiksi noussut Borin Jeltsin piti kaappaajia vastustavan puheen panssarivaunun päällä seisten.]]
Monista kansallisuuksista koostuneen Neuvostoliiton tasavallat alkoivat tavoitella laajempaa itsemääräämisoikeutta. Baltian maat ilmoittivat ensimmäisinä
Taloudessa Neuvostoliiton hajoaminen johti muutamiksi vuosiksi sekavaan tilaan. Valtionyrityksiä yksityistettiin ja myytiin hämärillä sopimuksilla. Nopeimmat, röyhkeimmät ja onnekkaimmat tekivät hetkessä valtavia omaisuuksia, ostamalla valtionyrityksiä räikeään alihintaan. Alettiin puhua Venäjää kulissien takana hallitsevista superrikkaista oligarkeista.
Rivi 54:
14. Ukraina
15. Uzbekistan]]
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä tuli demokraattinen maa. Johtajat on määrä valita vapailla vaaleilla, ja puolueiden perustaminen on sallittua. Vuonna 1999 Venäjän johtoon nousi Vladimir Putin. Putinin kauden alku oli taloudellisesti Venäjän kannalta kohtuullisen menestyksekästä aikaa. Suurena öljyntuottajamaana Venäjä hyötyi väliaikaisesti öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta.
Putinin kauden Venäjän ongelmia ovat olleet kansalais- ja ihmisoikeuksien rikkominen. Valtionjohto ja hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue kontrolloivat tiedotusvälineitä. Opposition näkemyksiä ei uutisoida, eikä tiedonvälitys esimerkiksi televisiossa ole puolueetonta. Putinia ja hallituksen politiikkaa arvostelleita lehtiä on lopetettu ja useita toimittajia on jopa murhattu. Kansalaisjärjestöjen ja kilpailevien puolueiden toimintaa on vaikeutettu. Erityisen räikeitä ihmisoikeusloukkauksia tapahtui vuonna 1994 alkaneessa
Vuonna 2014 Venäjä miehitti naapurimaalle Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja lähetti myöhemmin sotajoukkoja myös Itä-Ukrainaan, missä se tukee venäläismielisten kapinallisten taistelua Ukrainan hallitusta vastaan. Ukrainan konfliktista seuranneet länsimaiden Venäjää vastaan asettamat talouspakotteet sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat aiheuttaneet Venäjällä suuria taloudellisia ongelmia ja laskeneet ihmisten elintasoa. Putinin asema maan johdossa vaikuttaa edelleen vahvalta, mutta demokratian tila on heikentynyt entisestään.
[[Luokka:S4 Suurten sotien aika]]
|