Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto hajoaa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kieliasu, luokka
Rivi 12:
 
===Elämää pysähtyneisyyden kaudella===
[[File:Stamps of Germany (DDR) 1972, MiNr 1760.jpg|thumb|Itäsaksalainen postimerkki esittää Neuvostoliiton johtajan Leonid BreznevinBrežnevin ja DDR:n johtajan Eric Honeckerin kättelemässä. Honeckerin kommunistipuolue hallitsi Itä-Saksaa BreznevinBrežnevin aikana, sillä Neuvostoliitto ei sallinut etupiiriinsä kuuluvien Itä-Euroopan maiden asukkaiden valita itse johtajiaan vapailla vaaleilla.]]
BreznevinBrežnevin ajan lähestyessä loppuaan 1980-luvun alussa, Neuvostoliitto oli sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Neuvostoliiton lukuisat ongelmat alkoivat kuitenkin ilmentyäilmetä yhä selvempinä. Kilpavarustelu Yhdysvaltojen kanssa nieli valtavasti rahaa. Ihmisten elintaso oli alhaisempi kuin länsimaissa.
 
Neuvostoliitto kävi vain vähän ulkomaankauppaa lännen kanssa. Kansalaisten haluamat kulutustavarat piti tuottaa itse, eikä niitä riittänyt kaikille. Esimerkiksi autot olivat edullisia ja tavallisenkin työläisen ulottuvilla. Auton saadakseen joutui kuitenkin jonottamaan vuosikausia. Neuvostoliittolaiset ja itäeurooppalaiset autot olivat läntisiin verrattuna teknisesti huonoja. Ruokaostoksillakin piti jonottaa ja hyvin usein tavara loppui kaupoista. Halutuinta tavaraa riitti vain turisteille ja puolue-eliitille varatuissa kaupoissa, joissa ei kansalla ei ollut mahdollista asioida.
 
Länsimaita arvosteltiin virallisessa propagandassa eikä matkustuslupia ulkomaille myönnetty kuin etuoikeutetuille. Propagandassa oli kuitenkin aukkoja. Ihmiset saivat television ja radion välityksellä tietoja elämästä lännessä. Yhdysvallat lähetti Neuvostoliittoon radio-ohjelmia horjuttaakseen kilpailevaa järjestelmää. Lännen televisiokanavat näkyivät esimerkiksi Virossa ja Länsi-Berliinissä. Kielletty länsimaisuus kiehtoi neuvostokansalaisia. Esimerkiksi Neuvostoliittoon matkanneet suomalaisturistit saattoivat vaihtaa länsimaista elämänmuodon symboleja farkkuja ja purukumia yhteen venäläisen elämänmuodon symboleista, vodkaan.
Rivi 21:
Ongelmista ei julkisuudessa saanut puhua. Toisinajattelijoita ei vainottu yhtä ankarasti kuin Stalinin aikana, mutta heidät voitiin sulkea esimerkiksi mielisairaalaan tai vankilaan. Tunnetuin toisinajattelija oli ydinfyysikko Andrei Saharov, joka joutui vaikeuksiin arvosteltuaan julkisesti Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin vuonna 1979. Sota herätti arvostelua myös maailmalla. Saharov sai vuonna 1975 Nobelin rauhanpalkinnon.
 
===Uudistaja GorbatshovGorbatšov===
[[File:Reagan Bush Gorbachev in New York 1988.jpg|thumb|Yhdysvaltain varapresidentti Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa vuonna 1988. Gorbatšovin kaudella Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet paranivat ja maat sopivat ydinaseiden vähentämisestä.]]
1980-luvun puolivälissä vanhan sukupolven johtajat uhkasivat kuolla sukupuuttoon. Brežneviä seuranneet kaksi valtionpäämiestä kuolivat pian virkaan astumisensa jälkeen. Talouden ongelmat eivät helpottaneet. Aika oli kypsä uudistuksille. Kommunistisen puolueen johtoon valittiin uuden sukupolven edustaja Mihail GorbatshovGorbatšov.
 
GorbatshovinGorbatšovin kauden tunnus oli '''perestroika''' eli uudistuminen. Sensuuria lievennettiin ja maan taloutta vapautettiin valtion ohjauksesta. Uudistukset tulivat kuitenkin liian myöhään ja olivat riittämättömiä. Kommunistisen puolueen vanhoillinen siipi vastusti muutosta. Suuri osa kansasta olisi ollut valmis menemään paljon pidemmälle.
 
Talouden ongelmat syvenivät. Rahat eivät riittäneet supervallan menoihin, kuten aseisiin ja liittolaisten tukemiseen. GorbatshovinGorbatšovin uudistukset söivät hänen omaa suosiotaan. Vapaata lehdistöä ei voinut ohjailla, vaan se arvosteli voimakkaasti GorbatshoviaGorbatšovia. Lehdistö paljastukset lisäsivät taloustilanteen aiheuttamaa tyytymättömyyttä. Kansa sai tietää esimerkiksi 1986 tapahtuneesta TshernobylinTšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta, jota neuvostojohto yritti ensin peitellä.
 
===Neuvostoliitto hajoaa===
[[File:Boris Yeltsin 19 August 1991-1.jpg|thumb|Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys vuonna 1991. Sittemmin Venäjän presidentiksi noussut Borin Jeltsin piti kaappaajia vastustavan puheen panssarivaunun päällä seisten.]]
Monista kansallisuuksista koostuneen Neuvostoliiton tasavallat alkoivat tavoitella laajempaa itsemääräämisoikeutta. Baltian maat ilmoittivat ensimmäisinä irtautuvantairtautuvansa Neuvostoliitosta. Vanhoillisten tiukan linjan kommunistien yritys kaapata valta ja syrjäyttää GorbatshovGorbatšov vuonna 1991 oli viimeinen pisara. Muutkin Neuvostoliiton tasavallat ilmoittivat yksi toisensa jälkeen itsenäistyvänsä, ja pian GorbatshovGorbatšov sai huomata olevansa presidentti ilman valtiota. Suurin tasavalta Venäjä otti monessa suhteessa Neuvostoliiton paikan suurvaltana.
 
Taloudessa Neuvostoliiton hajoaminen johti muutamiksi vuosiksi sekavaan tilaan. Valtionyrityksiä yksityistettiin ja myytiin hämärillä sopimuksilla. Nopeimmat, röyhkeimmät ja onnekkaimmat tekivät hetkessä valtavia omaisuuksia, ostamalla valtionyrityksiä räikeään alihintaan. Alettiin puhua Venäjää kulissien takana hallitsevista superrikkaista oligarkeista.
Rivi 54:
14. Ukraina
15. Uzbekistan]]
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä tuli demokraattinen maa. Johtajat on määrä valita vapailla vaaleilla, ja puolueiden perustaminen on sallittua. Vuonna 1999 Venäjän johtoon nousi Vladimir Putin. Putinin kauden alku oli taloudellisesti Venäjän kannalta kohtuullisen menestyksekästä aikaa. Suurena öljyntuottajamaana Venäjä hyötyi väliaikaisesti öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta.
 
Putinin kauden Venäjän ongelmia ovat olleet kansalais- ja ihmisoikeuksien rikkominen. Valtionjohto ja hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue kontrolloivat tiedotusvälineitä. Opposition näkemyksiä ei uutisoida, eikä tiedonvälitys esimerkiksi televisiossa ole puolueetonta. Putinia ja hallituksen politiikkaa arvostelleita lehtiä on lopetettu ja useita toimittajia on jopa murhattu. Kansalaisjärjestöjen ja kilpailevien puolueiden toimintaa on vaikeutettu. Erityisen räikeitä ihmisoikeusloukkauksia tapahtui vuonna 1994 alkaneessa TshetshenianTšetšenian sodassa. Sodassa Venäjä esti TshetshenianTšetšenian osatasavaltaa irtautumasta.
 
Vuonna 2014 Venäjä miehitti naapurimaalle Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja lähetti myöhemmin sotajoukkoja myös Itä-Ukrainaan, missä se tukee venäläismielisten kapinallisten taistelua Ukrainan hallitusta vastaan. Ukrainan konfliktista seuranneet länsimaiden Venäjää vastaan asettamat talouspakotteet sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat aiheuttaneet Venäjällä suuria taloudellisia ongelmia ja laskeneet ihmisten elintasoa. Putinin asema maan johdossa vaikuttaa edelleen vahvalta, mutta demokratian tila on heikentynyt entisestään.
 
[[Luokka:S4 Suurten sotien aika]]