Ero sivun ”ET5 Todellisuuskäsitykset” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MarjaO (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 46:
* myytti tulevasta utooppisesta ajasta, jolloin tiede tai jokin muu inhimillinen ponnistelu on lopettanut kärsimyksen maailmasta
* juoksupojasta johtajaksi - myytti, jonka mukaan kuka tahansa yksilö voi saavuttaa sosiaalisen nousun ja tulla osalliseksi vauraudesta, jos vain ponnistelee tarpeeksi
 
'''Tehtäviä:'''
 
1. Selvitä, mitä tarkoittavat sanat narratiivinen ja identiteetti.
 
2. Pohdi, miksi elämänkatsomustiedon opettajat käyttävät niin paljon vaikeaselkoisia vierassanoja. Jos käytettävissäsi on elämänkatsomustiedon opettaja, kysy missä hän on oppinut ne.
 
== Uskonnon ja uskonnollisuuden olemus ==
Rivi 88 ⟶ 94:
Erilaiset biologiset selitysmallit ovat yleistyneet viime vuosina. On esimerkiksi löydetty uskonnollisuuden kanssa korreloiva geeni. Jotkut tutkijat ovat löytäneet uskonnollisten ihmisten aivoista eron tietystä tumakkeesta verrattuna ei-uskonnollisiin ihmisiin. Aivojen tai geenien erot eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi uskonnollisuuden vaihtelu voi olla suurta lyhyen ajan sisällä, kuten on tapahtunut monissa länsimaissa parissakymmenessä vuodessa, kun ateistien määrä on moninkertaistunut.
 
Uskontojen syntyä on pyritty selittämään myös evoluutiolla. Eläintutkija ''Jussi Viitala'' kuvailee uusimmassa teoksessaan ''Vapaasta tahdosta?'' uskontoja ja riittejä yhteisöllisyyttä ja terveyttä, siis sopeutumista lisäävänä tekijänä. Myös monilla eläinlajeilla on alkeellisia rituaaleja, jotka lisäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihmisillä riittien mahtia voimistaa kieli, joka on mahdollistanut myytit, yhteisön yhteiset tarinat.
 
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontojen_synty Aiheesta lisää Wikipediassa]
Rivi 129 ⟶ 135:
Ateisti (atheistos) tarkoitti aluksi henkilöä, joka kielsi perinteisen kreikkalaisen uskonnon. Ensimmäisiä kristittyjä syytettiin siten juuri ateismista, samoin Sokratesta. Nykyisin sanan ensisijainen käyttö kuvaa henkilöä, joka kieltää jumalien olemassaolon.
 
Sanan agnostismi toi yleiseen käyttöön ''Thomas Huxley'' 1800-luvulla. Hän tarkoitti agnostikolla henkilöä, joka ei usko, että elämän suuret kysymykset ratkeavat tieteen keinoin. Sana tulee kreikan sanoista a (kielto) ja gnosis (tieto). Sillä siis tarkoitetaan käytännöllistä tai filosofista asennetta, jonka mukaan jumalien olemassolosta ei voida tietää mitään. Huxley kritisoi sekä teismiä että ateismia väärästä metafyysisestä varmuudesta.
 
===ateismin historiaa===
Rivi 141 ⟶ 147:
 
Kirjallisuutta aiheesta:
Alister McGrath: ''Ateismin kyhytlyhyt historia'' 2004
 
Thomas Brand kirjoittaa aikaisemmin internetissä julkaisemassaan kirja-arviossa:
 
''"On aivan ensimmäiseksi syytä todeta, että ateismin historiasta kiinnostuneen ei ole mitään järkevää syytä hankkia tätä (protestanttisen) kristinuskon fanaattista puolustusta. Historiasta kiinnostuneen on syytä tutustua James Throwerin klassiseen teokseen ''Western Atheism: A Short History''. Kirjapaja on vuosien saatossa tehnyt todella hyvää työtä julkaisemalla aktiivisesti laadukasta elämänkatsomus- ja tietokirjallisuutta. Jokainen hankkimani Kirjapajan teos on ollut hintansa väärti, mutta McGrathin tekeleen luettuani tunsin tulleeni petetyksi - miksi menin ostamaan tällaista roskaa? Toivon vakaasti ettei Kirjapaja enää tulevaisuudessa käännätä tällaista roskakirjallisuutta.''
 
''... Haluan vielä painottaa, että kirjan lukeminen voi olla jopa tuskallinen kokemus; sana "ateismi" karakterisoidussa muodossa on kirjoittajan lempikäsitteiden listalla. McGrath keskittyy "laajassa" analyysissään vain lähinnä tiettyihin historian henkilöhahmoihin - nimekkäimpinä heistä Feuerbach, Marc, Nietzsche ja Freud - eikä juurikaan itse aiheeseen eli ateismin historiaan.''
 
''Oikein harmittaa, että olen ylipäänsä päätynyt lukemaan McGrathin uusimman teoksen. Miksi? No siis, olen erittäin kiinnostunut mm. aatehistoriasta, uskonnonsosiologiasta ja -filosofiasta, joten jotenkin vain oletin kirjan ostaessani voivani oppia jotain uutta suoraan alansa ammattilaiselta, mutta tällä kertaa roolit kuitenkin vaihtuivat yllätyksettömällä tavalla: Tunsin tietäväni nämä asiat paljon McGrathia paremmin. Lukiessani muita kirjasta tehtyjä arvioita ihmettelin kuinka sokeita ja typeriä ihmiset oikeastaan ovatkaan. ... Toisekseen olen aina (ennen tätä nimenomaista tapausta) pitänyt Oxfordin yliopistoa sille kuuluvassa arvossa, sillä muun muassa Stephen Hawking ja Richard Dawkins toimivat samaisessa laitoksessa, mutta nyt kun huomaan millainen "pelle" tuohon maineikkaaseen opetus- ja tutkimuslatiokseen on päässyt soluttautumaan, olen joutunut pohtimaan asiaa uudestaan. On harmittavaa ja osittain jopa surullista kuinka valistumaton McGrath todellisuudessa onkaan. Hän vaikuttaa äärimmäisen naiivilta ilkimykseltä, joka ymmärtää tietoisesti asiat aivan nurinkurisesti."''
 
'''Tehtävää:'''
 
1. Pohdi, mitä historiallisia syitä on sille, että Suomessa ei julkaista kunnollisia ateismin historioita.
 
2. Pohdi, minkä vuoksi elämänkatsomustiedon opettajien opetukseen ei kuulu ateismin historia.
 
3. Pohdi, miksi elämänkatsomustiedon opettajat tuntevat ateismin vain teologin kirjoittaman, uskonnollisen kustantamon julkaiseman kirjan perusteella.
 
===Sekularisaatio tutkimusten valossa===
Rivi 222 ⟶ 244:
 
=== Suomen humanistiliiton toiminta ===
Humanistiliitto edistää vapaata keskustelua ja maailmankatsomuksellista pohdintaa ja tuo samalla esille uskontokuntiin sitoutumattomien kannan. Liitto pyrkii edistämään katsomuksellista tasa-arvoa ja tuomaan esille humanistista tapakulttuuria. Humanistit ovat suvaitsevaisia, ihmisyyttä kunnioittavia, kriittisiä ja keskustelulle avoimia. Kansainväliselle humanistiliikkeelle ja myös Suomen humanisteille ovat tärkeitä ihmisen arvo ja vastuu: humanisti uskoo elämään ennen kuolemaa. Liitto julkaisee ''Humanisti''-lehteä.
 
[http://www.humanistiliitto.fi/main.htm Humanistiliitto]