Wikikirjasto

Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Indus-kulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Typoja
Rivi 3:
'''Kulttuuripiiri:''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muinainen Intia|Intialaiset kulttuurit]]
 
'''Ajankohta:''' noin 3300 - 1700 ennen ajanlaskumme alkua. Maailman kolmanneksi vanhin sivilisaatio.
 
'''Nimitys:''' Indus-kulttuuri. Eri lähteet kutsuvat tätä kulttuuria muun muassa nimillä ''Harappa-kulttuuri'' ja ''Saraswatin sivilisaatio''
 
''Indusvirran jokilaakso on eräs niistä hedelmällisistä jokilaaksoista joihin syntyi jo varhain kehittynyt kulttuuri.''
Kulttuurin Kulttuuriaihmiser luonnehtivatrakensuivat suuretsuuria säännöllisesti rakennetut kaupungitkaupunkeja. Tunnetuimmat näistä ovat Mohenjo-Daro ja Harappa.
Kulttuuri katosi tuntemattomasta syystä. Ehkä syynä oli jokien kuivuminen, ehkä vieraat valloittajat. Joka tapauksessa
induskulttuurin seuraajat arjalaiset saapuivat intiaan viimeistään 1300 eaa.
 
===Alkuperä ===
 
Ilmeisesti Lähi-idästä tullut väestö perusti Indusjoen laaksosta länteen sijaitseville vuorille ja niiden juurille kyliä, joiden.
Näiden väestö eli maanviljelyllä, karjanhoidolla, metsästäen, kalastaen
ja luonnon kasveja keräillen. Työkalut tehtiin alussa kivikautiseen tapaan kivestä, luusta ym, kun metallia ei tunnettu.
 
Eräs varhaisimmista maanviljelyskylistä tunnetaan nimellä '''Mehrgarh''' (ks. kartta). Paikka on vuoriston ja tasangon rajalla, joen varrella ja tärkeän Bolanin solan lähellä. Siellä alettiin harjoittaa maanviljelystä jo 7000 eaa. Asukkaat olivat puolipaimentoilaisiapuolipaimentolaisia. Ohran viljelyn lisäksi pidettiin vuohia, lampaita ja nautoja. Alun metsästys jäi aikaa myöten pois. Kauppaa käytiin jo melko laajalla alueella. Ihmiset asuivat mutatiilitaloissa. Talojen ala oli noin 5x6 m. Taloissa oli 4-6 huonetta. Alueelta on löydetty naisveistoksia, jotka lienevät saaneet vaikutteita Lähi-Idästä. Nämä olivat hedelmällisyysjumalan kuvia. Aikaa myöten saviastiat ja kupari otettiin käyttöön. Luultavasti lännestä tuli uutta väestöä kuparikauden alussa noin 4500 eaa. Tämä on päätelty hautojen luurangoista, uusista saviastioista ja hautaustavoista.
Noin 4000 eaa syntyi kasvavia asutuskeskuksia Indus- ja Saraswati-jokien laaksoon. Näihin aikoihin tulivat sinetit ja kupari yleistyi.Kun väestö kasvoi,
syntyi yhä isompia keskuksia.
Rehman Dherissä asui yli 10000 ihmistä noin 3500 eaa. Kun väestö kasvoi,
syntyi yhä isompia keskuksia. Noin 3500 eaa saapui uutta väestöä lännestä.
Varhaiset kaupungit luultavasti kilpailivat keskenään. Kirjoituksen pohja saattoi saapua lännestä, mutta silti Indus-kirjoituksesta tuli omaleimainen.
Monet merkit viittaavat siihen, että jokin kaupunki valtasi muiden esiharappalaisten keskusten alueet.
Rivi 46 ⟶ 49:
 
Tunnetuimmat suurkaupungit olivat '''Mohenjo-Daro''' ja '''Harappa''' (ks. kartta). Näistä jompikumpi lienee ollut pääkaupunki.
Mohenjo-Darossa on arvioitu olleen 35000-41000 asukasta eli hieman vähemmän kuin nykyään vaikkapa Savonlinnassa tai Riihimäellä. Mutta tuon ajan mittojen mukaan asutuskeksusasutuskeskus oli suuri. Molemmat suurimmista keskuksista sijaitsivat Induksen rannalla. Mutta muutaman suuren kaupungin lisäksi oli paljon pitäjän kokoisia keksuskiakeskuskia ja kyliä. Koko Induskulttuurin alueella saattoi asua suunnilleen suomenSuomen verran väestöä, noin viisi miljoonaa.
 
Kulttuurin tiedetään käyneen kauppaa [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa|Kaksoisvirranmaan]] sekä pohjoisen (nyky-Uzbekistan) kaupungistuneen '''[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Margianakulttuuri|Margianakulttuurin]]''' (2300-1800 eaa.) asukkaiden kanssa, joten sillä oli kansainvälisiä yhteyksiä. Kaksoisvirran maassa kulttuuri tunnettiin todennäköisesti nimellä ''Meluhha''. Lothal oli suuri satamakaupunki, jossa oli valtava satama-allas.
 
====Intialainen riisi====
 
Riisi kesytettiin yhtä lailla Himalajan rinteillä Intiassa kuin myös erikseen Kiinassa. Riisin perimä jakautuu näihin kahteen haaraan. Riisi kesytettiin Intiassa noin 5400-4500 eaa. Riisiä viljeltiinkin myös induskulttuurin viljelyksillä, vaikka se on tunnettu jo ennen sitä. Nykyinen riisilajike saapui noin 1800 eaa. Myöhemmin riisi mainitaan intialaisessa eepoksessa Rigvedassa, joka on vedalaisen aikakauden synnyttämä.
 
Riisin ohella dravidojen ruokavalion perustana olivat ohra, liha, kala ja maitotuotteet.
 
=== Keitä Induskulttuurin luojat olivat ?===▼
 
Tämäkin on osin arvoitus. Induskulttuurin luojina pidetään yleensä Lähi-idästä tullutta kansaa, joka toi▼
alueelle metallinkäsittelytaidon ja palvoi härkäjumalaa. Sumerilaiset mainitsevat Meluhha-nimisen maan ja myöhemmän ajan arjalaiset vihollisensa nimen ''mleccha''. Yleensä tänä kansana pidetään dravidoja. Nämä ovat etelä-intialaisten tamilin, telogun, kannadan jne sukuisia kansoja. Lisäksi uskotaan, että pakistanissa asuisi ainakin vuorilla Indus-ajan ihmisten jälkeläisiä. Mutta Intiassa monet väittävät, että arjalaiset olisivat luoneet Induskulttuurin.▼
 
 
===Kirjoitus===
[[Kuva:Seal - Elephant - Harappan Civilization - Human Evolution Gallery - Indian Museum - Kolkata 2014-04-04 4483.JPG|thumb|Induskulttuurin sinetti]]
 
Induskulttuurin kirjoitus tunnetaan lähinnä heidän jälkeenjättämistään sineteistä. Kirjoitus on luultavasti Egyptin hieroglyfien tapaista sana-tavukirjoitusta. Yleensä kirjoitettiin viikunanlwhdilleviikunanlehdille, jotka ovat aikoja sitten hajonneet. Kukaan ei osaa lukea Indus-kirjoitusta. Monia tulkintayrityksiä on tehty. Monet tutkijat uskovat että kirjoitus olisi tamilin sukuista dravidakieltä.
Sinettien tekstin pätkät ovat hyvin lyhyitä. Joidenkin mukaan sineteissä olisi yleensä pyhän eläimen kuvan lisäksi sinetin omistajan ammatti ja nimi. Tutkijalla on edessään samanlainen ongelma, kuin jos yrittäisi selvittää koko Suomen kielen henkilöllisyystodistuksista.
 
▲=== Keitä Induskulttuurin luojat olivat ?===
 
▲Tämäkin on osin arvoitus. Induskulttuurin luojina pidetään yleensä Lähi-idästä tullutta kansaa, joka toi
▲alueelle metallinkäsittelytaidon ja palvoi härkäjumalaa. Sumerilaiset mainitsevat Meluhha-nimisen maan ja myöhemmän ajan arjalaiset vihollisensa nimen ''mleccha''. Yleensä tänä kansana pidetään dravidoja. Mutta Intiassa monet väittävät, että arjalaiset olisivat luoneet Induskulttuurin.
 
=== Uskonto ===
 
Indus-kulttuurin uskontoakaan ei tunneta. Mutta esinelöydöistä päätellen siinä näyttää olevan yhteisiä piirteitä myöhemmän Intian brahmalaisuuden, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden kanssa. Oli monta jumalaa. Uhrimenot olivat tärkeitä: uhrattiin viljaa, eläimiä ja luultavasti ihmisiäkin.
Tulta palvottiin alttarilla ja veteen kastauduttiin seremoniallisesti mm Mohenjo-Daron suuressa kylpylässä. Uhritoimituksia pidettiin mm. viikunapuun alla. Ehkä uhrattiin kaloja pyhille puille. On löydetty sekä äitijumalattaren, sarvipäisen mietiskelijän ja tanssivan jumalan kuvia joko patsaina tai sineteissä. Niitä on epäilty nyky-hindulaisten Sivan ja äitijumalattarien esikuviksi.
 
===Häviäminen===
 
Historiantutkijat eivät tiedä, miksi Indus-kulttuuri hävisi. Muutamana vuoisatanavuosisatana ennen kulttuurin tuhoa esimerkiksi Harappa kasvoi isoksi ja ruutukaava muuttui epäsäännöllisemmäksi. Sitten tuli taantuma 1900 eaa.
Monet suuret kaupungit ja kirjoitus hylättiin noin 200 vuoden sisään. Tiilen poltto lakkasi.
Esimerkiksi Harappan viime vaiheissa rakennettiin taloja epäsäännöllisin muodostelmiin aiemmista taloista ryöstetyistä tiilistä.
Dholaviran kaupunki hylättiin vähäksi aikaa noin 1900 eaa. Vaikka asutus palasi tämän jälkeen, keskitetty kaupunkisuunnittelu hävisi. Samaan aikaan Harappassa väkivalta kasvoi päätellen hautalöydöistä. Tämä saattaa kertoa kaupungin ajautuneen laittomuuteen. Dholavira hylättiin toisen kerran vuonna 1700 eaa. Asutus palasi vieläkin, mutta paljon pienempänä.
Indus-kulttuuri hajosi muutamaan osakulttuuriin. Tämä kertoo keskusvallan romahtamisesta. Asutuksen painopiste siirtyi etelään ja idän riisinviljelyalueille. Siellä oli mahdollista viljellä monsuunisateiden avulla, toisin kuin kuivassa Indus-laaksossa. Ehkä ihmisiä muutti sinne. Kaukokauppa romahti.
Epäillään jokien kuivuneen ja muuttaneen suuntaa, ja ilmaston kuivuneen. Tämä olisi aiheuttanut tulvia ja viljasatojen menetystä. Tämä taas nälänhätää ja/tai tauteja.
Myös maanjäristystä ja pyörremyrskyä on väitetty tuhon syyksi. Jotkut sanovat maaperän huonontuneen suolaantumisen takia, ja estäneen vehnän viljelyn. Ehkä ruttotauti hävitti väestöä.
Kirjoituksen ja painojen hylkääminen viittaa ylimystön kuolleen, paenneen tai muuten menettäneen valtansa.
Pohjoiseen ilmestyi uusi hautauskulttuuri "Kalmisto H", joka kielii vieraista arjalaisiksi sanotuista valloittajista. Mutta ei osata sanoa, oliko uusien valloittajien tulo Induskulttuurin tuhon syy vai seuraus. Siihen, että vieraat valloittajat tuhosivat Indus-kulttuurin, saattaa epäsuorasti viitata joidenkin Iranin kaupunkien tuho tulipaloissa noin 2000 eaa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikijunior_Muinaiset_kulttuurit/Indus-kulttuuri”