Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Indus-kulttuuri” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Typoja
Muokkausta
Rivi 8:
 
''Indusvirran jokilaakso on eräs niistä hedelmällisistä jokilaaksoista joihin syntyi jo varhain kehittynyt kulttuuri.''
Kulttuurin ihmiserihmiset rakensuivat suuria säännöllisiä kaupunkeja. Tunnetuimmat näistä ovat Mohenjo-Darodaro ja Harappa.
Muun muassa viikunapuita palvottiin pyhinä. Kauppa ja käsityöteollisuus oli laajaa, vaikka pääelinkeino oli viljely.
Kulttuuri katosi tuntemattomasta syystä. Ehkä syynä oli jokien kuivuminen, ehkä vieraat valloittajat. Joka tapauksessa
induskulttuurin seuraajat arjalaiset saapuivat intiaan viimeistään 1300 eaa.
 
===Alkuperä ===
 
Ilmeisesti Lähi-idästäIdästä tulluttuli väestö perustiihmisiä Indusjoen laaksosta länteen sijaitsevillelänsipuolisille vuorille ja niiden juurille kyliä.
Näiden väestö eli maanviljelyllä, karjanhoidolla, metsästäen, kalastaen
ja luonnon kasveja keräillen. Työkalut tehtiin alussa kivikautiseen tapaan kivestä, luusta ym, kun metallia ei tunnettu.
 
Eräs varhaisimmista maanviljelyskylistä tunnetaan nimellä '''Mehrgarh''' (ks. kartta). Paikka on vuoriston ja tasangon rajalla, joen varrella ja tärkeän Bolanin solan lähellä. Siellä alettiin harjoittaa maanviljelystä jo 7000 eaa. Asukkaat olivat puolipaimentolaisia. Ohran viljelyn lisäksi pidettiin vuohia, lampaita ja nautoja. Alun metsästys jäi aikaa myöten pois. Kauppaa käytiin jo melko laajalla alueella. Ihmiset asuivat mutatiilitaloissa. Talojen ala oli noin 5x6 m. Taloissa oli 4-6 huonetta. Alueelta on löydetty naisveistoksia, jotka lienevät saaneet vaikutteita Lähi-Idästä. Nämä olivat hedelmällisyysjumalan kuvia. Aikaa myöten saviastiat ja kupari otettiin käyttöön. Luultavasti lännestä tuli uutta väestöä kuparikauden alussa noin 4500 eaa. Tämä on päätelty hautojen luurangoista, uusista saviastioista ja hautaustavoista.
Noin 4000 eaa syntyi kasvavia asutuskeskuksia Indus- ja Saraswati-jokien laaksoon. Näihin aikoihin tulivat sinetit ja kupari yleistyi. Kun väestö kasvoi,
syntyi yhä isompia keskuksia.
Rehman Dherissä asui yli 10000 ihmistä noin 3500 eaa. Näihin aikoihinhan Mesopotamian ja Egyptin sivistys alkoi sarastaa.
Varhaiset kaupungit luultavasti kilpailivat keskenään. Kirjoituksen pohja saattoi saapua lännestä, mutta silti Indus-kirjoituksesta tuli omaleimainen.
Monet merkit viittaavat siihen, että jokin kaupunki valtasi muiden esiharappalaisten keskusten alueet.
Rivi 30 ⟶ 31:
Kulttuuri ei rajoittunut pelkästään Indusjokilaaksoon. Se sijaitsi lähinnä nykyisen luoteis-Intian, Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Laajimmillaan kulttuurin vaikutus ulottui idässä Delhin tienoille, etelässä Mumbain tienoille, pohjoisessa Himalajalle asti ja lännessä Iranin rajalle.
 
Jokilaaksossa virtasi muinoin rintarinnan kaksi jokea. Nykyisestä Induksesta hieman itään virtasi muinainen '''Saraswati''' Chaggar-Hakra
, joka on sittemmin kuivunut (noin 1900 eaa.). Chagagr-Hakra oli luultavasti sama kuin Saraswati, joka mainitaan varhaisissa arjalaisissa teoksissa. Enin osa (500-600 kpl) Indus kulttuurin keskuksista sijoittuikin muinaisen Saraswatin ja sen sivujokien rannoille. (kunMutta itse Induksen ja sivujokien rannoilta on löydetty vain noin 90-95 kylää tai kaupunkia). Toisinaan puhutaankin Indus-Sarawati kulttuurista tai sSraswatin sivilisaatiosta.
 
===Elämää jokilaaksossa===
Rivi 43 ⟶ 44:
Eräissä kaupungeissa oli vesijohto- ja viemäröintijärjestelmä, jonka on sanottu peittoavan vielä monet nyky-Intian kaupungit. Ilmiselvästi niiden asukkaat nauttivat puhtaudesta. Niissä oli selkeä asemakaava eli kadut oli sijoitettu järjestelmällisesti eivätkä ne poukkoilleet sinne tänne. Asemakaava noudatti ns. ruutukaavaa.
 
Monikerroksiset talot oli rakennettu tasakokoisista poltetuista tiilistä. Useimmissa oli kaivo ja kylpyallas. Kaupungit jakautuivat eri ammattien asuinalueisiin ja olivat linnoitettuja.

Monesti kaupungissa on ylimystön ja papiston asuinalue ja tavallisemman kansan asuinalue erillään tai muureilla toisistaan erotettuna.

Mutta suuria viitteitä varsinaisesta sodan käynnistä tai suurista hallitsijoista ei ole saatu. Erään löydetyn patsaan tosin väitetään esittävän pappiskuningasta. Lisäksi sineteissä näkyy
keihästä tarkoittavia kirjoitusmerkkejä.
 
Rivi 49 ⟶ 54:
 
Tunnetuimmat suurkaupungit olivat '''Mohenjo-Daro''' ja '''Harappa''' (ks. kartta). Näistä jompikumpi lienee ollut pääkaupunki.
Mohenjo-Darossa on arvioitu olleen 35000-41000 asukasta eli hieman vähemmän kuin nykyään vaikkapa Savonlinnassa tai Riihimäellä. Mutta tuon ajan mittojen mukaan asutuskeskus oli suuri. Molemmat suurimmista keskuksista sijaitsivat Induksen rannalla. Mutta muutaman suuren kaupungin lisäksi oli paljon pitäjän kokoisia keskuskiakeskuksia ja kyliä. Koko Induskulttuurin alueella saattoi asua suunnilleen Suomen verran väestöä, noin viisi miljoonaa.
 
Kulttuurin tiedetään käyneen kauppaa [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa|Kaksoisvirranmaan]] sekä pohjoisen (nyky-Uzbekistan) kaupungistuneen '''[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Margianakulttuuri|Margianakulttuurin]]''' (2300-1800 eaa.) asukkaiden kanssa, joten sillä oli kansainvälisiä yhteyksiä. Kaksoisvirran maassa kulttuuri tunnettiin todennäköisesti nimellä ''Meluhha''. Lothal oli satamakaupunki, jossa oli valtava satama-allas.
Rivi 62 ⟶ 67:
 
Tämäkin on osin arvoitus. Induskulttuurin luojina pidetään yleensä Lähi-idästä tullutta kansaa, joka toi
alueelle metallinkäsittelytaidon ja palvoi härkäjumalaa. Sumerilaiset mainitsevat Meluhha-nimisen maan ja myöhemmän ajan arjalaiset vihollisensa nimen ''mleccha''. Yleensä tänä kansana pidetään dravidoja. Nämä ovat etelä-intialaisten tamilin, teloguntelugun, kannadan jne sukuisia kansoja. Lisäksi uskotaan, että pakistanissa asuisi ainakin vuorilla Indus-ajan ihmisten jälkeläisiä. Mutta Intiassa monet väittävät, että arjalaiset olisivat luoneet InduskulttuurinIndus-kulttuurin.
 
 
Rivi 75 ⟶ 80:
 
Indus-kulttuurin uskontoakaan ei tunneta. Mutta esinelöydöistä päätellen siinä näyttää olevan yhteisiä piirteitä myöhemmän Intian brahmalaisuuden, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden kanssa. Oli monta jumalaa. Uhrimenot olivat tärkeitä: uhrattiin viljaa, eläimiä ja luultavasti ihmisiäkin.
Tulta palvottiin alttarilla ja veteen kastauduttiin seremoniallisesti mm Mohenjo-Daron suuressa kylpylässä. Uhritoimituksia pidettiin mm. viikunapuun alla. Ehkä uhrattiin kaloja pyhille puille. On löydetty sekä äitijumalattaren, sarvipäisen mietiskelijän ja tanssivan jumalan kuvia joko patsaina tai sineteissä. Niitä on epäilty nyky-hindulaisten Sivan ja äitijumalattarien esikuviksi. Vesipuhveli taas oli kuoleman jumala. Luultavasti
nymfit, nuoret hieman enkeliä muistuttavat naishahmot olivat uskonnossa tärkeitä.
 
===Häviäminen===