|
https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/court-justice_fi#mit%E4_euroopan_unionin_tuomioistuin_tekee?
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index/rikosasiat/paakasittely.html
===[[Istunnon sujuminen]]===
Käräjäoikeuden istunto alkaa siitä, että syyttäjä esittää syytteen ja rangaistusvaatimuksen. Syyttäjän jälkeen rikoksen uhri puolestaan esittää omat vahingonkorvausvaatimuksensa. Tämän jälkeen on syyttäjän vuoro kertoa tarkemmin mitä on tapahtunut ja miksi hän on päättänyt esittää hakemuksensa mukaisen syytteen. Uhrilla on mahdollisuus kertoa tarkemmin mihin hänen vahingonkorvausvaatimuksensa perustuu ja miksi on päätynyt vaatimiinsa euromääriin. Syytetty voi kertoa vielä kantansa syyttäjän ja uhrin näkemyksiin.
Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.
SyyttSyyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.äjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.
Oikeudenkäynnin seuraava vaihe on todistelun vastaanotto, mikä tarkoittaa asianosaisten kuulemista sekä mahdollisten kirjallisten todisteiden läpikäymistä. Kuuleminen aloitetaan uhrista ja siirrytään sen jälkeen rikoksesta syytettyyn. Kuulemisen aluksi henkilöä pyydetään kertomaan omin sanoin yhtäjaksoisesti tapahtumien kulusta, jonka jälkeen oikeudenkäynnin eri osapuolilla on esittää kuultavalle tarkentavia kysymyksiä. Seuraavaksi kuullaan mahdollisia todistajia. Niin syyttäjä, uhri kuin syytettykkin voi kutsua todistajia paikalle. Mikäli syyttäjä on kutsunut todistajia, asia on mainittu jo haastehakemuksessa, mutta uhrin kutsuessa todistajia asiasta on syytä ilmoittaa käräjäoikeudelle ennen oikeudenkäyntipäivää. Todistajat eivät saa olla mukana oikeudenkäynnissä koko käsittelyä, vaan heidät kutsutaan istuntosaliin erikseen. Todistaja joutuu ensimmäiseksi antamaan valan tai vakuutuksen siitä, että kertoo tapahtumista totuudenmukaisesti. Hän saa itse päättää antaako hän valan vai vakuutuksen. Vala vannotaan Jumalan nimeen, kun taas vakuutus puolestaan kunnian ja omantunnon kautta. Mikäli todistaja ei kerro koko totuutta hänelle saatetaan nostaa rikossyyte.
Istunnon viimeinen vaihe on loppukeskustelu, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat esittää yhteenvedon istunnon aikana tulleista seikoista ja todistelusta. Loppulausunnot aloittaa syyttäjä, jonka jälkeen puheenvuoro menee uhrille ja sitten vielä syytetylle. Osapuolet esittävät oman näkemyksensä sille, mikä olisi oikeudenmukainen rangaistus syytetylle jos hänet katsotaan rikoksen tekijäksi. Loppulausuntojen jälkeen kaikki osapuolet poistuvat salista ja käräjäoikeus aloittaa tuomion harkitsemisen. Tuomio julistetaan joko suullisesti saman päivän aikana tai isoissa ja vaikeissa tapauksissa myöhemmin kirjallisesti.
===[[Euroopan unionin tuomioistuin]]===
| 