Ero sivun ”S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Suomen väestö” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 58:
 
== <big>Monenlaisia suomalaisia</big> ==
<big>Suomessa asuu monenlaisia ihmisiä, '''eikä ole olemassa oikeaa tai väärää suomalaisuutta.''' On asioita, jotka yhdistävät kaikkia suomalaisia, ja asioita, joissa me suomalaiset eroamme toisistamme. Huolimatta erilaisista juurista, erilaisista tavoista ajatella maailmasta, erilaisista uskomuksista, erilaisista tavoista puhua ja erilaisista mielenkiinnonkohteista kaikkia suomalaisia yhdistää yhteinen ajatus siitä, että olemme suomalaisia. Osa ihmisistä voi sukujuuristaan johtuen kokea olevansa useammankin maan kansalainen. '''Monenlaiset erilaisista taustoista tulevat ihmiset ovat Suomelle rikkaus, ja on tärkeää, että jokainen saa olla ylpeä omista juuristaan.'''</big>
 
<big>'''Vähemmistöllä''' tarkoitetaan ihmisryhmää, jonka kieli, kulttuuri, uskonto tai kaikki näistä ovat erilaisia kuin suurimmalla osalla suomalaisista. '''Vähemmistöryhmään kuuluminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö olisi jotenkin vähemmän suomalainen.''' Perinteisiä suomalaisia vähemmistöjä ovat olleet esimerkiksi suomenruotsalaiset, romanit ja saamelaiset. Maahanmuutto on tuonut viimeisen 20 vuoden aikana myös paljon uusia vähemmistöryhmiä Suomeen.</big>
 
<big>Aivan kuten enemmistössäkin, myös vähemmistöissäVähemmistöissä on monenlaisia ihmisiä, eivätkä kaikki tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvat ole samanlaisia, tee samoja asioita tai ajattele samalla tavalla.</big>
 
=== <big>Suomenruotsalaiset</big> ===
<big>Ennen itsenäistymistään Suomi kuului pitkään Ruotsille. Tästä ajasta Suomeen on jäänyt toiseksi kieleksi ruotsi. Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi. '''Vuonna 2014 ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä oli Suomessa n. 300 000'''</big>'''<ref name=":1" />. <big>Suurin osa suomenruotsalaisista asuu Uudellamaalla, Turun ympäristössä sekä Pohjanmaan rannikkoseudulla</big> <ref>Herberts, K. 2012. [http://www.rauhanpuolustajat.org/tiedostot/vahemmistot.pdf Suomenruotsalaiset – ruotsia puhuvia suomalaisia julkaisussa Suomen kansalliset vähemmistöt. Kulttuurien ja kielten rikkautta.] Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto. s. 23-32. (Viitattu 1.11.2017)</ref><big>.</big>''' <big>Ahvenanmaa on myös kokonaan ruotsinkielinen. Rannikkoseudulla kulkiessasi näetkin varmasti tienviittoja suomeksi ja ruotsiksi sekä kuulet suomea ja ruotsia ympärilläsi. Suomessa on joitakin kuntia, joissa enemmistön kielenä on ruotsi. Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa 6. marraskuuta.</big>
 
=== <big>RomanitSuomen romanit</big> ===
[[Tiedosto:Flag of the Romani people.svg|alt=Romaneilla on oma lippu.|vasen|pienoiskuva|128x128px107x107px|Romaneilla on oma lippu.]]
<big>Romanit ovat suomalaisia, joilla on suomen kielen ja suomalaisten tapojen lisäksi oma romanikieli ja -tapaperinne. Romaneja on asunut Suomessa jo noin 500 vuotta</big><ref>Romanit.fi. [http://www.romanit.fi/opetus/historia/ Romanien historia - vainoa ja rauhallista rinnakkaiseloa.] (Viitattu 1.11.2017)</ref><ref>[https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/ Suomen romanifoorumi. Romanit Suomessa.] (Viitatti 1.11.2017)</ref><big>. Romaneja asuu Suomessa n. 10 000-12 000</big> <ref>[[Romanit.fi. (Viitattu 1.11.2017)]]</ref><big>. Romaneilla on romanikulttuuriin kuuluvia tapoja ja oma kieli, mutta aivan kuten valtaväestön kodeissa, myös romanikodeissa noudatetaan perinteisiä tapoja eri tavoin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla romani.</big>
<big>Romanit ovat suomalaisia, joilla on suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin lisäksi oma romanikieli ja -kulttuuri.</big>
 
<big>Romanikulttuurissa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat tärkeä osa toisten kanssa toimimista.</big> <ref>Suomen Romanifoorumi. [https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanien-tapaperinne/ Romanien tapaperinne.] (Viitattu 1.11.2017)</ref>
 
=== <big>Saamelaiset</big> ===
[[Tiedosto:Sami flag.svg|alt=Saamelaisten lippu|vasen|pienoiskuva|131x131px110x110px|Saamelaisten lippu]]
<big>Vähemmistöstä saamelaiset ovat alkuperäiskansa. '''Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista.''' Saamelaisilla on oma lippu, historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti ja he ovat Pohjois-Euroopan ja Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa.</big>[[Tiedosto:Corrected Sapmi in Europe.PNG|alt=Saamelaisten kotiseutu Saamenmaa sijoittuu neljän valtion alueelle Pohjois-Eurooppaan.|pienoiskuva|183x183px|'''Saamelaisten kotiseutu''' Saamenmaa sijoittuu neljän valtion alueelle Pohjois-Eurooppaan.]]
 
<big>Suomessa elää n. 10 000 saamelaista ja he puhuvat kolmea eri saamen kieltä. <ref>Saamelaiskäräjät. 2014. http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=105&Itemid=174&lang=finnish (Viitattu 30.10.2017)</ref> <ref>Sano se saameksi. Suomi-pohjois-saame-sanakirja. Pikaopas saamelaiskulttuuriin. http://sanosesaameksi.yle.fi/pikaopas-saamelaiskulttuuriin/ (Viitattu 30.10.2017)</ref> Saamelaisten kotiseutua on Pohjois-Suomessa oleva Saamenmaa, joka levittäytyy neljän valtion – Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän – alueelle. Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta.</big> <ref>Löyttyniemi, R. 2017. Yle oppiminen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/saamelaisten-kansallispaiva-62 (Viitattu 30.10.2017)</ref>
 
<big>[https://areena.yle.fi/1-1847861 Täältä voit kuunnella uutiset saamen kielellä.]</big>
 
=== <big>Maahanmuuttajat</big> ===