Ero sivun ”S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Suomi jaetaan alueisiin” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
== Maisema-alueet ==
[[Tiedosto:Suomen maisema-alueet.svg|alt=Suomen maisema-alueet. Suomi jaetaan maisema-alueisiin sen mukaan, millainen luonto alueella on.|pienoiskuva|389x389px|'''Suomen maisema-alueet.''' Suomi jaetaan maisema-alueisiin sen mukaan, millainen luonto alueella on.]]
'''Kaksi Suomen luonnolle tyypillinentyypillistä piirrepiirrettä onovat metsä ja järvet'''. Suomi kuuluu maapallolla suurelta osin ns. havumetsävyöhykkeeseen, mutta Suomessa kasvaa havupuiden lisäksi myös lehtipuita. Metsää kasvaa lähes koko Suomen alueella, mutta aivan pohjoisimmassa osassa puut eivät ankarien luonnonolojen vuoksi kasva hyvin.
 
Suomi on jaettu myös maisema-alueisiin sen perusteella, miltä alueella näyttää. Jako voidaan tehdä eri tavoin. Yksi yleisesti käytetty tapa on jakaa Suomi Pohjanmaahan, Saaristo-Suomeen, Etelä-Suomeen (ja pääkaupunkiseutuun), Vaara-Suomeen sekä Lappiin.
 
=== Pohjanmaa ===
Rivi 13:
=== Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu ===
 
Suurin osa Suomen ihmisistä asuu Etelä-Suomessa. Tästä johtuen Etelä-Suomeen on syntynyt paljon kaupunkeja, jotka ovat kasvaneet suureksi. Paljon ihmisiä tarkoittaa myös runsasta liikennettä. Etelä-Suomelle tyypillistä onkin suuret kaupungit ja suuri ihmisten määrä. Etelä-Suomesta löytyy kuitenkin myös paljon peltoja ja maanviljelystä, koska Etelä-Suomen ilmasto ja maastomaa ovat hyviä viljelyyn. Etelä-Suomelle tyypillinen piirre on myös '''Itämeren''' rannikko.
 
'''Pääkaupunkiseudulla''' '''tarkoitetaan Helsinkiä ja sitä ympäröiviä kaupunkeja Espoota, Kauniaista ja Vantaata'''. Yksin näiden neljän kaupungin alueella asuu n. 1,14 miljoonaa ihmistä <ref>Halonen, J. 2017. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät. https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat (Viitattu 1.11.2017)</ref>. Etelä-Suomelle tyypillistä onkin suuret kaupungit ja suuri ihmisten määrä.
 
=== Järvi-Suomi ===
Suomea kutsutaan tuhansien järvien maaksi. Suuri osa näistä järvistä sijaitsee Järvi-Suomen alueella. Järvi-Suomeksi kutsutaan aluetta Keski- ja Itä-Suomessa. Tällä alueella on nimensä mukaisesti paljon järviä ja suuria '''vesistöjä.''' Järvi-Suomen maisemalle tyypillistä on siis metsien lisäksi runsaat järvet, niemen, lahdet ja saaret. Vesistö tarkoittaa toisiinsa liittyneiden järvien, jokien ja purojen kokonaisuutta. Samassa vesistössä voi siis olla monta eri järveä, jotka ovat toisiinsa yhteydessä.
 
Suomen suurimpia järviä ovat '''Saimaa''', '''Päijänne''', '''Inarinjärvi''' ja '''Pielinen''', joista Saimaa, Päijänne ja Pielinen sijaitsevat Järvi-Suomessa. Löydätkö kartalta Inarinjärven?
 
=== Vaara-Suomi ===
[[Tiedosto:Koli 14052011 akka-koli 09.JPG|alt=Retkeilijä katselee maisemia Kolin laelta.|pienoiskuva|268x268px|Retkeilijä katselee maisemia Vaara-Suomessa '''Kolin''' laelta.]]
Nimestään huolimatta Vaara-Suomessa asuminen on yhtä turvallista kuin muuallakin. Vaara ei nimittäin tässä tarkoita turvan vastakohtaa vaan korkeaa mäkeä, jonka päällä kasvaa metsää. Tälle alueelle tyypillistä ovat siis metsäiset korkeat metsäiset mäet, kuten Koli. Myös Vaara-Suomesta löytyy järviä.
 
=== Lappi ===
Mitä pohjoisemmaksi Vaara-Suomesta mennään, sitä korkeammaksi muuttuvat mäet. Lopulta mäet ovat niin korkeita, että niiden laella ei kasva enää puita. '''Tällaisia mäkiä, joiden huipulla ei kasva puita, kutsutaan tuntureiksi'''. Suomen pohjoisin alue on nimeltään Lappi, ja Lapille ominaista ovat korkeat tunturit ja karu kasvillisuus. Suomen korkein tunturi Halti sijaitsee aivan Suomi-neidon käsivarressakäsivarren päässä.
 
== Maakunnat ==