Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 26:
Neuvostoliitto väitti Suomen armeijan ampuneen tykillä rajan yli 26. marraskuuta 1939, siten että neljä neuvostosotilasta olisi kuollut sen seurauksena. Tapahtuma tunnetaan Mainilan laukausten nimellä. Kyse oli kuitenkin Neuvostoliiton valheellisesta sotapropagandasta. Tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään sodan aloittajalta.
Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939
Heti kun neuvostojoukot olivat ylittäneet Suomen rajan, miehitetyille alueille muodostettiin Otto Wille Kuusisen johtama Terijoen hallitus. Hallitus oli toinen Neuvostoliiton propagandatemppu. Se muodostettiin niistä harvoista Neuvostoliittoon Suomen sisällissodan jälkeen paenneista suomalaisista kommunisteista, jotka olivat selvinneet Stalinin vainoista. Neuvostoliitto ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan Terijoen hallituksen kanssa. Terijoen hallitus pyysi ensitöikseen Neuvostoliitolta sotilaallista apua. propagandan tarkoituksena oli esittää Neuvostojoukkojen saapuvan Suomeen vapauttamaan suomalaiset sortohallituksen määräysvallasta. Tämäkään propagandatemppu ei kuitenkaan onnistunut. Suomalaiset pysyivät yhtenäisinä eikä Terijoen hallitukselle löytynyt maasta kannattajia.
===Talvisodan tapahtumat===
Talvisodan hyökkäyksen on sanottu yhdistäneen sisällissodan 20 vuotta aiemmin jakamat suomalaiset puolustamaan maataan. Suuren ja paremmin varustetun neuvostoarmeijan uskottiin voittavan sodan pientä Suomea vastaan helposti. Stalinin kerrotaan aikoneen juhlia syntymäpäiviään Helsingissä kahden viikon kuluttua hyökkäyksen alkamisesta. Kaikkien yllätykseksi heikosti varustautuneiden suomalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää Neuvostoliiton hyökkäys sekä Karjalan kannaksella että pohjoisempanakin. Syynä tähän on pidetty suomalaisten onnistumisen lisäksi Neuvostoliiton armeijan sekavaa tilaa. Stalinin puhdistusten seurauksena suuri osa pätevästä upseeristosta oli joko ammuttu pettureina tai viety Siperiaan vankileireille.
[[File:Raate road.jpg|thumb|Kaatuneita neuvostosotilaita ja tuhottua kalustoa Raatteen tiellä.]]
Suurimmat hyökkäyssotaan perustuneet ja merkittävää kansainvälistä huomiotakin herättäneet voitot suomalaiset saivat Suomussalmen taistelussa 27.–29. joulukuuta 1939 ja sitä seuranneessa Raatteentien taistelussa 1.–7. tammikuuta 1940. Taistelutoimista vastasi suomalaisten puolella 9. divisioona eversti Hjalmar Siilasvuon johdolla. Kamppailussa tuhottiin suhteellisen vähäisin suomalaisjoukoin Neuvostoliiton 163. ja 44. jalkaväkidivisioona sekä saatiin huomattava sotasaalis. Laatokan Karjalan ja Suomussalmen välisen alueen taistelut ovat hyviä esimerkkejä tehokkaasta maaston ja olosuhteiden hyväksikäytöstä sodassa ja mottitaktiikasta. Raskaiden tappioiden seurauksena Neuvostoliitto luopui tavoitteestaan katkaista Suomi Oulun tasalta
| |||