Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 26:
[[File:HU-main-building-1944b.jpg|thumb|Helsingin yliopiston päärakennus sai osuman, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä vuonna 1944]]
Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940. Kuolohuhreja näistä pommituksista aiheutui 97 ja vakavia loukkaantumisia 38.[1] Pommitukset koostuivat 70 konesuorituksesta.
Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan. Pommitukset toteutettiin 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Josif Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian edustajilta luvan massiivisiin pommituksiin, joilla Suomi pakotettaisiin irtaantumaan sodasta Saksan rinnalla ja suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin
Jatkosodan aikaiset pommitusten aiheuttamat, väestöön kohdistuvat, tappiot koostuivat yhteensä
939 kuolleesta
823 vaikeasti haavoittuneesta ja
1870 lievästi haavoittuneesta.
Partisaanit ja desantit.
===Evakot ja sotalapset===
[[File:Finnish war children in Turku1.jpg|thumb|
===Sotainvalidit ja traumatisoituneet sotilaat===
| |||