Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 54:
===Sotainvalidit ja traumatisoituneet sotilaat===
Suomessa sotainvalideja on viime sodista elossa vielä noin 4 800 (vuoden 2014 alussa).[2] Heidän etujaan valvoo 18. elokuuta 1940 Jyväskylässä perustettu Sotainvalidien Veljesliitto. Liiton jäseniksi ovat voineet liittyä myös sotainvalidien puolisot ja lesket, joita on noin 11 500 (2014). Sotainvalideille korvataan muun muassa sotavammojen hoitokuluja ja kuntoutusta sekä maksetaan elinkorkokorvausta vamman tai sairauden aiheuttamasta haitasta. Korvausten maksaminen on ensisijaisesti valtion vastuulla.
Suomen sotilasvammalaki määrittelee puolustusvoimien palveluksessa aiheutuneiden vammojen hoidon ja kuntoutuksen sekä niistä maksettavat korvaukset
Talvi- ja jatkosodassa vammautui suuri määrä sotilaita psyykkisesti erityisesti asemasodassa ja muissa pitkäkestoisissa tilanteissa. Vammautuneet olivat pääasiassa aikuistuneita, jo siviilissä vakiintuneita henkilöitä, joille sotiminen ei ollut aikuistumisriitti. Psykiatrisia osastoja oli sotasairaaloissa enimmillään 15 ja niissä 1 800 paikkaa.[4]
Psyykkisesti haavoittuneille ei juuri maksettu sotainvalidikorvauksia, sillä katsottiin, että häiriöt johtuivat miehestä itsestään, ja myöhemminkin korvaushakemukset on hylätty kolmin-nelinkertaisesti myönnettyihin korvauksiin verrattuna. Linjan loi vuonna 1943 lääkintäkapteeni Hannes Salmenkallio: ”Jos nämä potilaat saavat korvausta, niin heidän paranemisensa viivästyy tai he jäävät kokonaan paranematta.
| |||