Ero sivun ”S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Suomen luonto ja ilmasto” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomi kuuluu väli-ilmastoon: Lisäsin kuvan Golf-virrasta. |
|||
Rivi 1:
{{Peruskoulun ympäristöoppi/S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Suomi}}
<blockquote><big>''Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Suomen ilmastoon vaikuttaa Golf-virta.
== <big>Suomi kuuluu väli-ilmastoon</big> ==
Rivi 6:
<big>'''Sää''' on se ilmakehän tila, jonka näet, kun katsot ikkunasta ulos. Sää voi olla yhdellä hetkellä aurinkoinen ja lämmin, ja toisella hetkellä taas vaikkapa sateinen ja tuulinen. '''Sää saattaa vaihdella monta kertaa päivässä ja joskus monta kertaa tunnissakin.''' '''Ilmasto sen sijaan tarkoittaa pitkän aikavälin säähavaintojen keskiarvoa.''' Viereisestä Helsingin ilmastodiagrammista näet esimerkiksi, Helsingissä heinäkuun lämpötila on viimeisen 30 vuoden aikana ollut '''keskimäärin''' n. 18°C-19°C ja vettä sataa heinäkuussa keskimäärin n. 60-70 mm. Vaikka tänä vuonna heinäkuussa sataisikin enemmän tai lämpötila olisi korkeampi, se ei vaikuttaisi merkittävästi 30 vuoden keskiarvoon.</big>
[[Tiedosto:Golfstream.jpg|alt=Golf-virta kulkee Atlantin valtameressä ja tuo mukanaan Pohjolaan lämmintä ilmaa. Etsi satelliittikuvasta Suomi.|pienoiskuva|Golf-virta kulkee Atlantin valtameressä ja tuo mukanaan Pohjolaan lämmintä ilmaa. Etsi satelliittikuvasta Suomi.]]
<big>'''Ilmasto tarkoittaa pitkän aikavälin lämpötilojen sekä sademäärän keskiarvoa.''' Maapallo on jaettu ilmastoalueisiin, ja Suomi kuuluu näistä alueista väli-ilmaston alueeseen. Tämä tarkoittaa, että ilmasto on mannerilmaston ja meri-ilmaston välissä, ja siinä on piirteitä molemmista. '''Väli-ilmastossa, kuten Suomessa, on
<big>'''Suomen ilmastoon vaikuttaa merkittävästi Atlantilta tuleva lämmin merivirta nimeltä''' '''Golf-virta.''' Golf-virta on lämmin merivirta, joka tuo mukanaan lämmintä ilmaa Pohjois-Eurooppaan. Ilman Golf-virtaa Suomen keskilämpötila olisi nykyistä kylmempi.</big>
== <big>Suomen kasvillisuus</big> ==
[[Tiedosto:Kasvillisuus.png|alt=Maailman kasvillisuusvyöhykkeet. Etsi kartalta Suomi.|pienoiskuva|
<big>Maapallo on jaettu kasvillisuusvyöhykkeisiin sen mukaan, millaista kasvillisuutta alueella kasvaa. Lähes koko Suomi kuuluu boreaaliseen eli '''pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen'''. Se tarkoittaa, että '''Suomen metsät ovat''' '''suurimmalta osalta havupuita.''' Kuten ulos katsoessasi huomaat, lehtipuitakin löytyy, mutta yleisimmät puulajit ovat havupuita. Aivan Suomen eteläisin osa kuuluu lehtimetsäalueeseen eli siellä yleisimmät puulajit ovat lehtipuita.</big>
<big>Luonto on tärkeä itsessään, mutta se myös antaa meille paljon. Osaamme valmistaa puusta monenlaisia tuotteita, kuten huonekaluja ja jopa taloja. Tiesitkö, että paperikin valmistetaan puusta? Puuta polttamalla voidaan myös lämmittää taloja. Luonnossa on myös paljon syötävää, kuten sieniä, marjoja, riistaa ja kaloja.</big>
[[Tiedosto:Metsä, taivas ja merikin.jpg|alt=Suomalaista metsää Kemiöstä.|pienoiskuva|283x283px|Suomalaista metsää Kemiöstä.]]
<big>Saamme metsästä muutakin. Metsät puhdistavat jatkuvasti ilmaa meille hengitettäväksi. Luonto antaa myös hienot mahdollisuudet retkeilyyn ja rauhoittumiseen. Suomessa on voimassa '''jokamiehenoikeus''', joka antaa sinulle luvan kerätä marjoja ja sieniä sekä retkeillä vapaasti luonnossa. Metsät eivät ole ainoastaan ihmisten käytössä. '''Suomalaiset metsät ovat yli 20 000 eliölajin koti''' <ref>[https://wwf.fi/alueet/suomi/suomen-metsat/ WWF Suomi. Suomen metsät. (Viitattu 5.11.2017)]</ref>. Muun muassa näistä syistä on tärkeää, että metsistä pidetään hyvää huolta.</big>
| |||