Ero sivun ”Maapallon rakenne” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
== <big>
<big>Tässä kappaleessa tutustut kotiplaneettaamme Maahan.</big>
<big>'''Ydin''' muodostuu kahdesta osasta. Sisimmäisenä on kiinteä '''sisäydin''' ja sen ympärillä nestemäinen '''ulkoydin'''. Maapallon ydin on hyvin kuuma. Sen lämpötila on yli 4 000°C (celsiusastetta). Vertailuksi voisi ottaa vaikkapa kattilassa kiehuvan veden, jonka lämpötila on n. 100°C.</big>▼
<big>Maa ei ole aivan pyöreä vaan hieman litistynyt pohjois- ja etelänavalta. Maapallon ympärysmitta on n. '''40 000 km'''.</big>
<big>Maapallo on hyvin vanha. Nykyarvioiden mukaan maapallon '''ikä on noin 4,6 miljardia vuotta'''. Se on kuitenkin vähän verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen, jonka iäksi arvioidaan noin 13,8 miljardia vuotta. Maapallo on ainoa planeetta, jolla tiedämme olevan elämää. Maapallolla elää hieman yli 7 miljardia ihmistä</big><ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5445559 Yle uutiset. Meitä on nyt seitsemän miljardia. 30.10.2011.] (Viitattu 22.1.2018)</ref>. <big>On hyvin vaikeaa sanoa montako eläin- ja kasvilajia maapallolla on, sillä sekä kasvi- että eläinlajeja löydetään jatkuvasti lisää.</big>
<big>Ihmiset eivät ole vielä pystyneet poraamaan sellaista reikää joka yltäisi maapallon vaippakerrokseen saakka. Kaikista syvimmät kaivoksetkin sijaitsevat vain kuorikerroksessa.</big>▼
== <big>
[[Tiedosto:Maapallon poikkileikkaus.png|alt=Maapallon sisällä on vaippa sekä ulko- ja sisäydin.|pienoiskuva|350x350px|Maapallon sisällä on vaippa sekä ulko- ja sisäydin.]]
▲[[Tiedosto:Plates tect2 fi.svg|pienoiskuva|Mannerlaatat kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Tässä kuvassa näet laatat sekä niiden liikkumissuunnat. Löydätkö Suomen?|vasen]]<big>Avaruudesta katsottuna maapallo näyttää siniseltä planeetalta. Tämä johtuu siitä, että '''suurin osa maapallosta on veden peitossa'''. Tätä maapalloa ympäröivää vettä sanotaan maapallon '''vesikehäksi eli hydrosfääriksi'''. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori. Maan kuorta sanotaan '''kivikehäksi eli litosfääriksi'''.</big>
<big>Kuvittele, että voisimme porata reiän maapallon keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.</big>
<big>Ensimmäisenä poran pitäisi läpäistä '''kuori'''.</big> <big>Kuori peittää maapallon pintaa. Sen paksuus vaihtelee, mutta on keskimäärin 40 km</big> <ref>[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-36-55/maan-rakenne/9-suomi/maan-synty-ja-kehitys/18-ydin-vaippa-ja-kuori#l%C3%A4hteet Geologia.fi. Ydin, vaippa ja kuori.] (Viitattu 22.1.2018)</ref><big>. Se on kovaa kiveä. Maapallon kuorikerros on hyvin ohut suhteessa sen muihin kerroksiin. Maan kuorta (yhdessä vaipan yläosan kanssa) kutsutaan '''kivikehäksi eli litosfääriksi'''</big><ref name=":0">[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-36-55/maan-rakenne Geologia.fi. Maan rakenne.] (Viitattu 22.1.2018)</ref><big>. Maan kuori ei ole yhtenäinen vaan se koostuu valtavan suurista paloista eli '''mannerlaatoista''', jotka kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Joskus mannerlaatat törmäilevät toisiinsa, jolloin syntyy maanjäristyksiä.</big>[[Tiedosto:Plates tect2 fi.svg|pienoiskuva|Mannerlaatat kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Tässä kuvassa näet laatat sekä niiden liikkumissuunnat. Löydätkö Suomen?|vasen|255x255px]]<big>Jos pääsisimme kuoren läpi, olisi seuraavaksi vastassamme '''vaippa'''.</big> <big>Vaippa on maapallon paksuin kerros (n. 2 900 km). Se on pääasiassa kiinteässä muodossa olevaa, hyvin hitaasti liikkuvaa jähmeää nestettä. Aivan uloimmat vaipan osat saattavat sisältää myös sulaa kiviaineista. Mitä syvemmälle vaipassa mennään, sitä jähmeämmäksi aines muuttuu.</big><ref name=":0" /> <big>Myös vaipassa on '''yli tuhannen asteen lämpötila'''. Vaippa on jatkuvassa liikkeessä, mikä saa sen päällä olevan ohuen kuorikerroksen liikkumaan.</big>
▲<big>Ihmiset eivät ole vielä pystyneet poraamaan sellaista reikää joka yltäisi kuoren läpi maapallon vaippakerrokseen saakka. Kaikista
▲<big>Lopulta pääsisimme porauksessa '''
== <big>Ilmakehä suojaa maapallon elämää</big> ==
<big>Maapalloa ympäröi kolmas kehä, jota kutsutaan '''ilmakehäksi'''. Ilmakehä sisältää kaasuja, kuten esimerkiksi hapen, jota me kaikki tarvitsemme hengittämiseen. Ilmakehän yleisin kaasu on kuitenkin typpi, jonka lisäksi ilmakehässä on esimerkiksi hiilidioksidia sekä vesihöyryä.</big>
<big>Ilma ei karkaa avaruuteen, koska maan vetovoima vetää sitä kohti maan ydintä eli maan keskipistettä.</big> <big>Ilmakehän ansiosta pystymme hengittämään, mutta se myös suojelee ihmisiä auringon haitalliselta säteilyltä.</big>
== <big>Tehtäviä ja pohdittavaa</big> ==
# <big>Laadi maapallon rakennetta kuvaava pienoismalli muovailuvahasta. Tee ytimestä läpimitaltaan yhden senttimetrin kokoinen pallo. Rakenna joka puolelle sen ympärille puolen senttimetrin paksuinen vaippa ja lopuksi yhden millimetrin paksuinen kuori. Tee jokainen kerros eri väristä. Leikkaa malli puoliksi terävällä veitsellä. Kuvaa malli ja nimeä kuvaan maapallon kerrokset. Liitä kuva muistiinpanoihisi. Tutki malliasi ja vastaa kysymyksiin 1-3.</big>
## <big>Mihin kerrokseen jouduit käyttämään eniten muovailuvahaa? Minkä takia?</big>
## <big>Millä tavoin
## <big>Miksi muovailuvaha maapallon kuori kerros oli hankala tehdä? Mitä tämä kertoo oikean maapallon kuorikerroksesta?</big>
# <big>Etsi lisää tietoa maapallon rakenteesta. Selvitä millä nimellä maapallon vaipassa olevaa magmaa kutsutaan silloin, kun sitä pääsee purkautumaan maapallon pinnalle tulivuorenpurkauksessa.</big>
# <big>Tee vertailu maapallon ja Aurinkokunnan muiden planeettojen rakenteista.</big>
== Lähteet ==
<references responsive="" />
| |||