Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika” versioiden välillä

Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.<ref>https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/sisallot/466345?valittu=428782</ref>

== Ensimmäinen maailmansota ==

Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. Ryhmien nimet tulevat niiden maantieteellisestä sijainnista.

 

Länsirintamalla Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään asemasotaa; alun nopean etenemisen jälkeen sota muuttui näännytyssodaksi, jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret sotilastappiot aiheuttaneita taisteluja muun muassa Verdunissa ja Sommessa. Sodassa kaatui arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta.

Uuvutussodan suunnattomat tappiot ja korkeat kustannukset rasittivat Euroopan taloutta. Ennen sotaa Ranska ja Iso-Britannia olivat ”maailman pankkiireita”. Sotakustannukset johtivat siihen, että Länsi-Euroopan suurvalloista tuli velallisia, vieläpä niin pahasti velkaantuneita, että ilman Saksalle määrättyjä valtavia sotakorvauksia ne eivät olisi kyenneet suoriutumaan veloistaan.

 

Sosiaaliset levottomuudet, autoritaariseen keisarin hallintoon kyllästyminen, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt muutostarve johtivat viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen ja helmikuun vallankumoukseen. Venäjä sekä siitä vallankumouksen jälkeen eronneet Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio.

 

Neuvostoliiton ensimmäisen johtajan Leninin kuolemaa seuranneina vuosina kommunistisen puolueen johdossa käytiin valtakamppailua. Puolueen johdossa piti olla useita ihmisiä, mutta lopulta johtoon onnistui nousemaan puolueen Stalin. Stalinin hallinnon alkukautta leimasivat suuret yhteiskunnalliset mullistukset, kuten maatalouden kansallistaminen ja raskaan teollisuuden rakentaminen, sekä omiin kansalaisiin kohdistuneet vangitsemiset ja laajat pakkosiirrot. Poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi Stalin turvautui valtioterroriin.

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Maailma vajoaa lamaan – Fasistit nousevat valtaan Euroopassa|Maailma vajoaa lamaan – Fasistit nousevat valtaan Euroopassa]]}}

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen melkein kaikissa Euroopan maissa syntyi äärikansallismielisiä ja äärioikeistolaisia liikkeitä. 1930-luvulla Yhdysvalloista alkanut talouslama levisi vuosikymmenen alussa myös Eurooppaan, kun eurooppalaiset yritykset eivät enää voineet myydä tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Laman aiheuttamat ongelmat, työttömyys, köyhyys ja niistä johtuva epävarmuus, lisäsivät näiden liikkeiden kannatusta ja auttoivat niitä nousemaan valtaan.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan|Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan]]}}

1930-luvun lama romahdutettua Weimarin tasavallan talouden ja se horjui voimakkaasti poliittisten ääriryhmien edessä. Tasavallan aika päättyi Adolf Hitlerin ja kansallissosialistien noustua valtaan ja lakkautettua maassa vallinneen demokratian.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan|Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan]]}}

Historioitsijoiden mukaan toisen maailmansodan siemen kylvettiin Versailles’n rauhan solmimisessa. Rauhansopimuksen negatiivisena seurauksena olivat saksalaisten kokema epäreilu kohtelu ja Saksan ajautuminen talousahdinkoon, joka antoi Saksan kansallissosialistiselle työväenpuolueelle ja sen johtajalle Adolf Hitlerille kansansuosion. Hitler varustautui sotaan, liitti naapurimaita Saksaan ja toinen maailmansota käynnistyi Saksan hyökätessä Puolaan vuonna 1939. Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen|Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen]]}}

Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan|Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan]]}}

Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941. Saksan liittolaisina sotaa kävivät Romania, Unkari ja Italia. Myös Suomi kävi jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan, antoi Saksalle luvan hyökätä Pohjois-Suomesta ja sai sotamateriaaleja Saksalta. Saksan itärintaman sota tunnettiin Neuvostoliitossa ja nykyään Venäjällä nimellä suuri isänmaallinen sota. Tyynellämerellä keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimat pommitti Yhdysvaltain laivastotukikohtaa Pearl Harborissa 7. joulukuuta 1941. Hyökkäys tuhosi suurimman osan Yhdysvaltain Tyynenmeren laivastosta ja aiheutti Yhdysvaltain liittymisen sotaan liittoutuneiden puolella.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota|Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota]]}}

Jatkosotaa käytiin 1941 Suomen rintamalla samaan aikaan kuin Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Jatkosota päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen myötä Moskovan välirauhaan 19. syyskuuta 1944 ja välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana|Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana]]}}

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen pyrittiin sääntelyllä takaamaan kansalaisille välttämättömien peruselintarvikkeiden mahdollisimman tasapuolinen jakelu. Sodan seurauksena myös jouduttiin uudelleenasuttamaan sodassa menetettyjen alueiden asukkaita Suomen uuden rajan sisäpuolelle. Siirtoväkeä oli noin 420 000 henkeä eli 11 prosenttia Suomen silloisesta väkiluvusta. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan myös yhteensä lähes 80 000 lasta ja noin 15 500 heistä jäi palaamatta.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa|Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa]]}}

Länsiliittoutuneet eli Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kanada suorittivat suuren maihinnousun Ranskan Normandiaan kesäkuussa 1944. Normandian maihinnousun seurauksena Hitlerin Saksa joutui taistelemaan vihollisiaan vastaan sekä idässä että lännessä. Liittoutuneiden painostuksen alla Saksalla ei enää ollut voimia pitää saavuttamiaan asemia, vaan se joutui aloittamaan lopullisen perääntymisen Reinin ylitse. Saksan alueen puolustus murtui tammi-huhtikuussa 1945 ja Saksan osalta sota päättyy Berliinin valtaukseen. Saksan antauduttua se jaettiin Ranskan, Britannian, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kesken miehitysalueisiin.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Keskitysleirit ja juutalaisvainot|Keskitysleirit ja juutalaisvainot]]}}

Natsit alkoivat vainota Saksan vähemmistöjä lähes välittömästi Hitlerin noustua maan johtoon vuoden 1933 vaaleissa. Erityisesti vainon kohteeksi joutui saksan juutalaisvähemmistö. Juutalaisten ajokortit peruttiin. Juutalaisia myös kiellettiin harjoittamasta tiettyjä ammatteja, eivätkä he saaneet liikkua kuin rajatulla alueela. Vuoteen 1939 mennessä miltei kaikki juutalaiset yritykset oli lakkautettu. Natsit vainosivat myös muita ihmisiä joita he pitivät taakkana yhteiskunnalle ja ”arjalaiselle rodulle”. Toisen maailmansodan aikana natsihallinto päätti käynnistää ”lopulliseksi ratkaisuksi” nimittämänsä suunnitelman Euroopan juutalaisväestön tuhoamiseksi. Saksan valtaamille alueille alettiin perustaa suunnattomia tuhoamisleirejä, joiden tehtävänä oli tappaa mahdollisimman nopeasti niille lähetetyt vangit ja tuhota ruumiit.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä|Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä]]}}

Pitkän ja raskaan kampanjan avulla liittoutuneet valtasivat takaisin Japanin valtaamia alueita. Vallatuilta saarilta Yhdysvallat aloitti voimakkaan ilmatoiminnan Japanin pääsaaria vastaan ja esimerkiksi Tokion pommitus muodostui siihen asti suurimmaksi operaatioksi lajissaan. Vuonna 1945 myös Neuvostoliitto julisti sodan Japania vastaan, vallaten takaisin Mantšurian. 15. elokuuta 1945, viikko Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitusten jälkeen, Japani antautui ja miehitettiin.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet|Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet]]}}

Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkeen länsivaltojen ja Neuvostoliiton törmätessä yhteen. Erimielisyyksiä oli muun muassa miehitettyjen alueiden kehittämisestä. Osittain molemmille blokeille sopi Saksan pysyminen jakautuneena ja tätä kautta heikkona. Yhdysvaltojen uhkakuvana oli teknisesti kehittyneen Saksan ja mahdollisesti koko läntisen Euroopan tai Lähi-idän alueen siirtyminen kommunistiseen leiriin.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa|Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa]]}}

Toisen maailmansodan jälkeen Itä-Euroopan maista oli tullut kommunististen puolueiden johtamia yksipuoluemaita. Neuvostoliitto antoi määräyksiä monista niiden sisä- ja ulkopolitiikan kysymyksissä ja esti Itä-Euroopan maiden yritykset irtautua sen määräysvallasta.

 

{{pääartikkeli|[[S4 Suurten sotien aika/Yhdysvallat – läntinen supervalta|Yhdysvallat – läntinen supervalta]]}}

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat kaupungistui ja koki voimakkaan talouskasvun kauden. hdysvallat osallistui Korean sotaan 1950–1953 ja Vietnamin sotaan 1964–1975. Lisäksi maa tuki Sikojenlahden maihinnousuyritystä Kuubaan ja oli mukana Kuuban ohjuskriisissä. Neuvostoliittoa vastaan käytiin myös avaruuskilpaa jonka tavoitteena oli miehitetty kuulento, jonka teki Apollo 11 vuonna 1969.

 

*[[S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto hajoaa|Neuvostoliitto hajoaa]]

 

*[[S4 Suurten sotien aika/Itä-Eurooppa vapautuu|Itä-Eurooppa vapautuu]]