Wikikirjasto

Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Kuluttajille jaettiin osto­kortteja. Ostokorteilla sai hankkia niissä kerrotun määrän elintarvikkeita, kuten lihaa, voita, maitoa tai jauhoja. Elintarvikkeiden lisäksi säännösteltiin monia tavaroita, kuten kenkiä, vaatteita tai saippuaa. Säännöstelyn ollessa laajimmillaan kuluttajalla täytyi olla käytössään 51 erilaista ostokorttia. Eri ihmisillä oli lupa ostaa erilaisia määriä ruokaa ja muita tuotteita. Esimerkiksi raskasta työtä tekevien miesten leipäannos oli yli kaksinkertainen verrattuna kevyttä työtä tekevien tai pienten lasten annoksiin.
 
Koska erityisesti lihasta ja ulkomaisista tuotteista oli pulaa, kehitettiin niiden tilalle erilaisia vastikkeiksi ja korvikkeiksi kutsuttuja elintarvikkeita. Korvikkeissa oli mukana jonkin verran alkuperäistä elintarviketta, vastikkeet oli tehty kokonaan jostain muusta. Esimerkiksi kahvin säännöstely aloitettiin vuonna 1939. Koska kahvin tuonti oli vaikeaa, myytiin kaupoissa korviketta, missä kahvin sekaan oli sotkettu paahdettuunpaahdettua viljaanviljaa. Myös paahdettua voikukan juurta käytettiin tähänkahvin tarkoitukseenkorvikkeena. MyösRaaka-aineita luonnostaruoanvalmistukseen keräämällähankittiin saatiinmyös raaka-aineitaluonnosta ruoanvalmistukseenkeräämällä. Esimerkiksi nokkosta ja voikukanlehtiä sekä suolaheinää käytettiin keittojen ja muhennoksien valmistuksessa. Lihan sijaansijasta käytettiin muita eläinten ruhon osia, kuten munuaisia. Myös kaupunkilaiset kasvattivat mahdollisuuksien mukaan ruokaa omilla palstoillaan ja jotkut saattoivat pitää ullakolla laitonta sikaa, joka myöhemmin teurastettiin ja syötiin.
 
===Kaupunkien pommitukset===
Rivi 16:
[[File:HU-main-building-1944b.jpg|thumb|Helsingin yliopiston päärakennus sai osuman, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä vuonna 1944]]
 
Yksi erityisesti kaupunkien siviiliväestöön kohdistunut uhka olivat Neuvostoliiton suorittamat pommitukset. Helsinki oli joutunut pommituksen kohteeksi useita kertoja jo talvisodan aikana. Jatkosodan lopulla vuonna 1944 Neuvostoliitto suoritti kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan. Pommituksissa kuoli lähes tuhat suomalaista, minkä lisäksi useita tuhansia haavoittui.
Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940. Kuolohuhreja näistä pommituksista aiheutui 97 ja vakavia loukkaantumisia 38.[1] Pommitukset koostuivat 70 konesuorituksesta.
 
Maaseudulla oltiin yleensä turvassa pommituksilta. Ne, joiden sukulaiset asuivat maalla, saattoivat pyrkiä etsimään turvaa näiden luota. Myös elintarviketilanne saattoi olla maaseudulla toisinaan parempi, sillä mahdollisuudet ruoan kasvattamiseen, sienestykseen ja marjastukseen olivat maalla paremmat. Erityisesti lapsia lähetettiin maaseudulle turvaan pommituksia.
Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan. Pommitukset toteutettiin 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Josif Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian edustajilta luvan massiivisiin pommituksiin, joilla Suomi pakotettaisiin irtaantumaan sodasta Saksan rinnalla ja suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin
 
Lähellä itärajaa asuneet suomalaiset joutuivat pelkäämään Neuvostoliiton vakoilu- ja sabotaasiretkille lähettämien partisaanien hyökkäyksiä. Partisaanien tiedetään hyökänneen 45 suomalaiskylään. Iskuissa kuoli yhteensä 181 ihmistä, minkä lisäksi jonkin verran suomalaisia vietiin vankeina Neuvostoliittoon.
Jatkosodan aikaiset pommitusten aiheuttamat, väestöön kohdistuvat, tappiot koostuivat yhteensä
 
939 kuolleesta
823 vaikeasti haavoittuneesta ja
1870 lievästi haavoittuneesta.
 
Partisaanit ja desantit.
 
===Evakot ja sotalapset===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S4_Suurten_sotien_aika/Puutetta_ja_korvikkeita_–_suomalaisten_siviilien_elämää_sodan_aikana”