Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoilua, lähinnä ulkoasukorjaus |
|||
Rivi 1:
{{Peruskoulun historia 7-9/S4 Suurten sotien aika}}
Vuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu maaliskuun vallankumoukseksi.▼
{| class="wikitable floatright" style="width: 35%;"
|+ Neuvostoliiton kansallishymnit
Rivi 12 ⟶ 15:
|}
== Väliaikainen hallitus kaatuu ==
▲Vuosi 1917 oli Venäjällä tapahtumarikas. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset tekivät lopun tsaari Nikolai II:n horjuvasta valta-asemasta. Pietarissa puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta. Maaliskuussa 1917 Venäjällä otti vallan vaaleilla valitun Duuman puolueiden muodostama väliaikainen hallitus. Tapahtumaa on kutsuttu maaliskuun vallankumoukseksi.
Väliaikainen hallitus ei kuitenkaan kyennyt ratkaisemaan Venäjän ongelmia. Erityisen kohtalokas oli väliaikaisen hallituksen päätös jatkaa mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Ongelmat, tyytymättömyys, nälänhätä, talousongelmat sekä maassa vallitseva poliittinen kaaos johtivat lokakuussa toiseen vallankumoukseen. Oikeastaan kyse oli Vladimir Leninin bolševikkipuolueen vallankaappauksesta. Bolševikit olivat kommunisteja, jotka halusivat ottaa kaiken omaisuuden valtion haltuun. Tätä he perustelivat sillä, että näin taattaisiin kaikille tasa-arvoiset ja hyvät oltavat.
Bolševikkien joukot miehittivät nopeasti sillat, rautatieasemat, postitoimistot ja lennättimet. Kaappaus eteni huomaamattomasti, eikä se kohdannut minkäänlaista vastarintaa. Tekijäjoukko oli melko pieni, muiden muassa joitain tuhansia varuskunnan sotilaita ja joitain satoja bolševikkeja, mutta väliaikainen hallitus oli käynyt niin heikoksi, että vastustus oli olematonta. Bolševikkien noustua valtaan he eivät enää luopuneet siitä.
[[File:CWRArticleImage.jpg|thumb|Myötäpäivään ylhäältä: Valkoisten Donin armeijan sotilaita vuonna 1919; valkoisten jalkaväkidivisioona maaliskuussa 1920; punaisten ratsuväkeä; Lev Trotski vuonna 1918; tšekkoslovakialaisten joukkojen hirttämiä punaisia.]]
Vaikka lokakuun vallankaappaus sujuikin kohtalaisen helposti, eivät bolševikkien vastustajat luovuttaneet taistelutta. Erityisesti bolševikkien Saksan kanssa solmima rauhansopimus sai heidän vastustajansa nousemaan kapinaan.
Rivi 28:
Molemmat sisällissodan osapuolet, mutta erityisesti Lev Trotskin johtama puna-armeija, kävivät sotaa armoa tuntematta. Vuonna 1922 käytiin taisteluita vielä kaukana maan itäosissa, mutta käytännössä bolševikit olivat voittaneet sodan jo edellisenä vuonna.
Venäjän keisarikunta oli lopullisesti lakannut olemasta, ja sen tilalle oli syntynyt bolševikkien johtama Neuvosto-Venäjä. Hieman myöhemmin maan nimeksi vaihdettiin Neuvostoliitto. Neuvostoliittoon kuului suurin osa Venäjän keisarikuntaan kuuluneista alueista. Itsenäistymään pääsivät kuitenkin muun muassa Suomi, Baltian maat ja Puola.
Rivi 34:
Sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjä oli taloudellisesti raunioina. Sisällissodassa oli kuollut yhdeksän miljoonaa ihmistä kommunistien lähes verettömän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Viljasato oli menetetty kahtena viimeisenä sotavuonna, mistä oli seurannut miljoonia kuolonuhreja vaatinut nälänhätä. Lisäksi miljoona ihmistä pakeni ulkomaille sotaa, puutetta sekä bolševikkien tiukkaa hallintoa ja julmia tuomioita.
[[File:Lenin-last-photo.jpg|thumb|Viimeinen kuva Leninistä ennen kuolemaa vuodelta 1923.]]
Neuvosto-Venäjän johdossa oli sisällissodan jälkeen bolševikkijohtaja Lenin. Bolševikit olivat joutuneet käymään julman sisällissodan pysyäkseen vallassa. Ehkä juuri siitä syystä yksi heidän hallintonsa piirre oli poliittisiin vastustajiin kohdistettu väkivalta ja armoton terrori. Salainen poliisi jahtasi bolševikkien ”vastavallankumouksellisiksi” nimittämiä vastustajia, heitä laitettiin vankileireille ja teloitettiin.
| |||