Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan” versioiden välillä

* ''Hitlerin Saksassa vainottiin poliittisia vastustajia ja vähemmistöjä.''

</div>

[[File:Bundesarchiv Bild 102-00104, Inflation, Tapezieren mit Geldscheinen.jpg|thumb|Vuoden 1923 Saksassa setelirahan arvo oli laskenut niin voimakkaasti, että seteleitä saattoi yhtä hyvin käyttää tapetoimiseen, sillä rahalla olisi saanut ostettua vähemmän tapettia. 50 miljoonan markan setelin arvo oli sama kuin yhden dollarin.]]

Saksan talous oli raunioina ensimmäisen maailmansodan jäljiltä. Maa oli joutunut luovuttamaan osan tärkeistä kaivoksistaan ja teollisuusalueistaan sotakorvauksina Ranskalle ja Belgialle. Melkein kaksi miljoonaa nuorta työikäistä miestä oli kuollut sodassa, mutta töitä ei silti riittänyt kaikille. Lakkoilu ja levottomuudet aiheuttivat ongelmia. Valtio yritti selvitä talousongelmistaan painamalla lisää setelirahaa, mikä johti rahan arvon laskemiseen ja lopulta räjähdysmäiseen hintojen nousuun. Leipä maksoi vuonna 1919 yhden markan. Muutamaa vuotta myöhemmin sama leipä maksoi 100&nbsp;miljardia markkaa.

Maan talous toipui hiljalleen ja olot rauhoittuivat 1920-luvun loppupuolella, mutta Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen talouslama syöksi talouden uudelleen vaikeuksiin. Työttömyys lähti uudelleen kasvuun ja yhteiskunnallinen levottomuus lisääntyi jälleen.

 

 

Levottomat ajat tarjosivat Adolf Hitlerin johtamalle Saksan Kansallissosialistiselle työväenpuolueelle (NSDAP) mahdollisuuden päästä valtaan. Puolueesta käytettiin myös nimitystä natsipuolue. Hitler esiintyi poliittisissa tilaisuuksissa järjestyksen miehenä, ja lupasi palauttaa maan talouden raiteilleen. Natsipuolueella oli omat tuhansien miehien vahvuiset järjestysjoukkonsa, SA-joukot. SA-joukot antoivat puolueesta sotilaallisen ja kurinalaisen vaikutelman, mutta ne myös häiriköivät toisten puolueiden vaalitilaisuuksissa ja nujakoivat kaduilla kommunistipuolueen järjestysjoukkojen kanssa.

Natsien aate, kansallisosialismi, perustui nationalismiin, rasistiseen rotuoppiin ja juutalaisvastaisuuteen eli antisemitismiin. Hitlerin mielestä saksalaiset olivat ominaisuuksiltaan muita kehittyneempiä, kun taas monet Pohjois-Euroopan ulkopuoliset kansat olivat hänen mielestään alempiarvoisia. Erityisesti Hitler vihasi juutalaisia, joita hän syytti puheissaan ja kirjoituksissaan Saksan ongelmista. Hitlerin juutalaisia kohtaan esittämät syytökset olivat valheellisia, mutta ne nostivat hänen kannatustaan, sillä monet saksalaiset tunsivat epäluuloa ja jopa vihaa juutalaisia kohtaan. Monet olivat lisäksi valmiita uskomaan hänen yksinkertaisia selityksiään Saksan talousvaikeuksien syistä. Hitlerin mukaan vaikeudet olivat juutalaisten aikaansaannosta.

 

[[File:Bundesarchiv Bild 102-04062A, Nürnberg, Reichsparteitag, SA- und SS-Appell.jpg|thumb|Natsipuolue järjesti näyttäviä tilaisuuksia, joissa ihmisjoukot toimivat kulisseina Hitlerille.]]

Natsipuolue järjesti 1930-luvun alussa suurellisia ja näyttäviä vaalitilaisuuksia. Hitlerin lupaukset, hänen taitava esiintymisensä ja muiden puolueiden hajanaisuus nostivat natsit maan suurimmaksi puolueeksi. Vuoden 1933 vaaleissa puolue sai yli 40&nbsp;prosentin kannatuksen ja 17&nbsp;miljoonaa ääntä. Vaalivoiton seurauksena Adolf Hitler nimitettiin hallituksen johtoon, valtakunnankansleriksi.

Natsit käyttivät iskulausetta ”yksi kansa, yksi valtio, yksi führer”. Kaikkien tuli totella führeria kyselemättä. Armeijan sotilaat joutuivat vannomaan uskollisuutta Hitlerille.

 

[[File:Bundesarchiv Bild 133-151, Worms, Fanfarenkorps des Jungvolkes.jpg|thumb|Hitler-Jugendin fanfaariryhmä vuonna 1933.]]

Hitlerin johtama Saksa oli totalitaarinen valtio. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtion valta ulottuu kansalaisten elämän kaikille osa-alueille. Natsipuolue lakkautti ammattiliitot ja otti talouselämän valtion valvontaan. Nuorille miehille määrättiin työvelvollisuus ja pakollinen kahden vuoden asevelvollisuus. Poikien tuli osallistua Hitler-Jugend-nimisen nuorisojärjestön toimintaan. Järjestön leireillä pojille opetettiin sotilastaitoja, ampumista ja urheilua. Tyttöjen järjestö oli nimeltään Bund Deutscher Mädel, jossa tytöistä kasvatettiin tulevien sotilaiden äitejä ja puolisoita.

 

Juutalaisten ja romanien vainot alkoivat välittömästi natsien noustua valtaan. SA-joukot hajottivat juutalaisten omistamia liikkeitä ja estivät ihmisiä asioimasta niissä. Juutalaisia kohtaan harjoitettiin valtion toimesta ankaraa ja valheellista vihapropagandaa. Heitä nimitettiin julisteissa, radiossa ja elokuvissa saksalaisten vihollisiksi. Enemmistöön kuuluneet kristityt saksalaiset, joita Hitler nimitti arjalaisiksi, saivat toistaiseksi olla rauhassa, mikäli alistuivat natsien tahtoon. Hitlerin vastustajia kyttäsi ja vangitsi salainen poliisi Gestapo.

 

{{Edellinen-seuraava|Maailma vajoaa lamaan – Fasistit nousevat valtaan Euroopassa|Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan}}