Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen” versioiden välillä

</div>

==Neuvostoliitto ja Saksa jakavat Euroopan==

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat syyskuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa diktaattorit Stalin ja Hitler sopivat myös siitä, kuinka ne jakaisivat alueet niiden välissä. Saksa saisi sopimuksen mukaan miehittää Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto sen itäosan sekä lisäksi muun muassa Baltian maat ja Suomen.

 

Neuvostoliitto esitti sopimuksen solmimisen jälkeen Suomelle aluevaatimuksia. Neuvostoliitto halusi, että Suomi luovuttaisi osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Perusteluina aluevaatimuksille oli se, että Euroopassa vallitsevan sodan uhkan vuoksi Neuvostoliitto pystyisi paremmin puolustamaan lähellä Suomen rajaa sijainnutta Leningradin kaupunkia (nykyinen Pietari).

 

Aluevaatimuksista käytiin neuvotteluja, mutta suomalaiset eivät uskaltaneet suostua niihin. Suomessa pelättiin, että Neuvostoliitto käyttäisi luovutettuja alueita hyväkseen Suomen miehittämisessä. Pelko oli luultavasti aiheellinen; seuraavana kesänä Neuvostoliitto miehitti Baltian maat käyttäen hyväksi niiden neuvostoliiton käyttöön luovuttamia sotilastukikohtia. Suomen kieltäytyminen johti sotaan, mutta mahdollisesti pelasti maan itsenäisyyden.

 

==Talvisodan alun tapahtumat==

 

Talvisodan hyökkäyksen on sanottu yhdistäneen sisällissodan 20 vuotta aiemmin jakamat suomalaiset puolustamaan maataan. Suuren ja paremmin varustetun neuvostoarmeijan uskottiin voittavan sodan pientä Suomea vastaan helposti. Stalinin kerrotaan aikoneen juhlia syntymäpäiviään Helsingissä kahden viikon kuluttua hyökkäyksen alkamisesta. Kaikkien yllätykseksi heikosti varustautuneiden suomalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää Neuvostoliiton hyökkäys sekä Karjalan kannaksella että pohjoisempanakin. Syynä tähän on pidetty suomalaisten onnistumisen lisäksi Neuvostoliiton armeijan sekavaa tilaa. Stalinin puhdistusten seurauksena suuri osa pätevästä upseeristosta oli joko ammuttu pettureina tai viety Siperiaan vankileireille.

 

Suurimmat ja merkittävää kansainvälistä huomiotakin herättäneet voitot suomalaiset saivat Suomussalmella, Raatteentien taistelussa. Neuvostoliitto yritti katkaista Suomen kahtia Oulun korkeudelta, jotta sen olisi helpompi hyödyntää miesylivoimaansa laajemmalla rintamalla. Suomalaisten onnistui kuitenkin motittaa kaksi tehtävää suorittamaan lähetettyä neuvostodivisioonaa, jotka tuhoutuivat lopulta ankarien pakkasten ja suomalaisten hyökkäysten seurauksena. Neuvostoliitto menetti taisteluissa jopa 20 000 sotilasta, suomalaisten tappioiden ollessa alle tuhat kaatunutta. Lisäksi voiton seurauksena saatiin huomattava sotasaalis, kun harvat pakoon päässeet neuvostosotilaat joutuivat hylkäämään kaikki tykkinsä, autonsa ja muut varusteensa.

 

==Talvisota päättyy Suomen tappioon==

 

Tappioihin ja huonosti sujuneeseen sotaan kyllästynyt Neuvostoliiton johto määräsi puna-armeijan aloittamaan suurhyökkäyksen helmikuussa 1940. Lisäksi Stalin halusi ratkaista sodan nopeasti, sillä Iso-Britannia ja Ranska olivat luvanneet lähettää joukkoja Suomen avuksi. Suurhyökkäyksen seurauksena Suomen huomattavasti pienempi armeija joutui vakaviin vaikeuksiin. Kuolleiden sotilaiden tilalle ei ollut samanlaisia reservejä kuin Neuvostoliitolla, lisäksi kalusto, aseet ja ammukset alkoivat huveta uhkaavasti. Suomalaiset joutuivat vetäytymään hyökkäävän suurvallan ylivoiman edessä.

 

Suomen onnistui viime hetkellä pysäyttää Neuvostoliiton eteneminen, mutta armeijan voimavarat alkoivat olla lopussa. Tässä vaiheessa molemmat osapuolet olivat suostuvaisia neuvottelemaan sodan päättämisestä. Neuvostojohto vaati Suomea luovuttamaan ainakin Karjalankannaksen ja Viipurin sekä Laatokan koillispuolen. Suomen hallitus päätti aloittaa neuvottelut rauhasta ja myöntyi Neuvostoliiton ehtoihin 5. maaliskuuta.

 

Talvisota oli kestänyt kaikkiaan 105 päivää ja vaatinut yli 26 000 suomalaissotilaan sekä tuhannen siviilin hengen. Neuvostoliitto menetti talvisodassa arviolta yli 125 000 sotilasta kuolleina ja yli 200 000 haavoittui. Sodan seurauksena Suomi menetti Sallan ja Kuusamon itäosat, suuren osan Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosan. Kaiken kaikkiaan luovutetut alueet olivat 12 % Suomen pinta-alasta. Suomi joutui myös vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi. Kotinsa menetti noin 430 000 suomalaista eli noin 12 % koko väestöstä. Kotinsa menettäneille pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta säätämällä pika-asutuslaki.