Ero sivun ”S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty kuva |
|||
Rivi 9:
</div>
==Stalinin varjo väistyy==
[[File:Stalin funeral. The leaders of the Communist Party and the Soviet government follows the coffin.jpg|thumb|Kommunistisen puolueen johtoa Stalinin hautajaisissa.]]
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Josif Stalin oli tiukemmin kiinni vallankahvassa kuin kertaakaan valtaannousunsa jälkeen. Viholliset Neuvostoliitossa ja sen ulkopuolella oli kukistettu. Stalin oli pystyttänyt ympärilleen valtavan henkilökultin; hänen patsaitaan, kuviaan ja ylistystään oli kaikkialla Neuvostoliitossa. Stalin myös suunnitteli edelleen uusia puhdistuksia. Miljoonia ihmisiä virui Siperian vankileireillä ja salainen poliisi valvoi tiukasti maan omia kansalaisia. Taiteilijoita, tiedemiehiä ja vähemmistökansallisuuksia vainottiin. Neuvostoliiton rajat ulkomaailmaan pidettiin tiukasti suljettuina. Stalinin aikana Neuvostoliitosta oli kasvanut taloudellinen ja sotilaallinen suurvalta, jolla oli maailman suurin, yli kymmenen miljoonan sotilaan armeija.
Rivi 15:
==Suojasää suurvaltasuhteissa==
[[File:John Kennedy, Nikita Khrushchev 1961.jpg|thumb|Nikita Hruštšov tapasi Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn vuonna 1961]]
Stalinin kaudella tuotannon painopiste oli ollut raskaassa teollisuudessa. Hruštšovin tavoitteena oli parantaa neuvostoliittolaisten elintasoa, minkä vuoksi kulutustavaroiden tuotantoa lisättiin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin tuotettujen tavaroiden laatuongelmat ja niiden tarjonnan niukkuus. Suojasään aika Hruštšov pyrki toimimaan ulkopolitiikassa edeltäjäänsä sovittelevammin ja puhui julkisesti rauhanomaisesta rinnakkainelosta idän ja lännen välillä. Suurvaltasuhteissa koitti niin kutsuttu suojasään aika, kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen jäiset välit lämpenivät tilapäisesti. Supervaltojen johtajat jopa tapasivat muutamaan otteeseen neuvotellakseen kansainvälisistä kysymyksistä. Vaikka Hruštšovinkin aikana suurvaltasuhteisiin liittyi suuria jännitteitä ja koettiin vakavia kriisin hetkiä, on tuota aikaa yleisesti pidetty jonkinlaisena kylmän sodan hetkellisenä lientymisenä.
==Itä-Eurooppa Neuvostoliiton panttivankina==
[[File:Kossuth Lajos tér, a Munkásmozgalmi Intézet (egykor Kúria, ma Néprajzi Múzeum) épülete. Fortepan 24361.jpg|thumb|Mielenosoitus Unkarissa vuonna 1956.]]
Toisen maailmansodan jälkeen Itä-Euroopan maista oli tullut kommunististen puolueiden johtamia yksipuoluemaita. Neuvostoliitto valvoi tarkkaan niiden toimia ja antoi määräyksiä monista niiden sisä- ja ulkopolitiikan kysymyksissä. Hruštšovin ajan vapaampi ilmapiiri ja tämän Staliniin kohdistama arvostelu herättivät kuitenkin toivon vapaammasta huomisesta. Unkarissa alettiin vuonna 1956 esittää avoimesti kritiikkiä kommunistihallintoa kohtaan ja maa yritti irtautua Neuvostoliiton ohjauksesta. Tapahtumat tunnetaan Unkarin kansannousun nimellä. Hruštšovin ajan lisääntynyt vapaus osoittautui itäblokin maiden osalta hyvin rajoitetuksi. Neuvostoliitto lähetti panssarivaununsa kukistamaan kansannousun.
Rivi 25:
==Hruštšov syrjäytetään – pysähtyneisyyden aika alkaa==
[[File:Leonid Brežněv (Bundesarchiv).jpg|thumb|Leonid Brežnev]]
Monet Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johdossa pitivät Hruštšovin sovittelevaa ulkopolitiikkaa merkkinä heikkoudesta. Hruštšovin aika päättyikin vuonna 1964, jolloin hänet erotettiin ja siirrettiin syrjään puoluejohtajan tehtävistä. Muina syrjäyttämiseen johtaneina syinä on pidetty Hruštšovin epäonnistuneita talousuudistuksia sekä tämän Staliniin kohdistamaa arvostelua. Hruštšovin syrjäyttäminen oli voitto tiukempaa ulkopoliittista linjaa ajaneille henkilöille kommunistisen puolueen johdossa. Vallanvaihdoksen myötä kylmän sodan suurvaltasuhteet painuivat taas pakkasen puolelle ja suojasään aika päättyi.
Hruštšovin jälkeen Neuvostoliiton johtoon nousi Leonid Brežnev. Brežnev johti maata aina kuolemaansa asti vuoteen 1982. Hänen kauttaan on nimitetty pysähtyneisyyden ajaksi. Neuvostoliittoa ja sen johtoa koskevan arvostelun kieltäminen sekä muutosten tukahduttaminen johtivat Brežnevin kaudella Neuvostoliiton taloudellisen kehityksen hidastumiseen. Samalla suurvaltasuhteiden huononeminen ja uudelleen alkanut kilpavarustelu johtivat aseisiin käytetyn rahamäärän kasvamiseen, mikä pahensi ongelmia entisestään. Sotilaallisesti vahvistuva supervalta heikkeni taloudellisesti, mikä näkyi kansalaisten arjessa alhaisena elintasona, pidentyvinä jonoina sekä kauppojen tyhjinä hyllyinä.
==Prahan kevät==
[[File:Helsinki demonstration against the invasion of Czechoslovakia in 1968.jpg|thumb|Mielenosoitus Tšekkoslovakian miehitystä vastaan Helsingissä]]
Brežnevin kaudella Neuvostoliitto myös kiristi entisestään otettaan Itä-Euroopan maista. Kovimmin tämän sai tuntea Tšekkoslovakia. Vuonna 1968 Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johdossa suunniteltiin taloudellisia ja demokraattisia uudistuksia, kuten yksityisten yritysten ja muiden puolueiden laillistamista. Kansalaiset ja lehdistö saattoivat ensimmäistä kertaa kommunismin kaudella esittää vapaasti mielipiteitään sekä arvostella valtaapitäviä ja Neuvostoliittoa. Tšekkoslovakian mallista alettiin puhua ihmiskasvoisen sosialismin nimellä. Prahan keväässä eläteltiin toivoa vapaammista ajoista.
| |||