Ero sivun ”S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Suomen esihistoria” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kivm (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty kappale esineistä
Kivm (keskustelu | muokkaukset)
p siistitty omaa tekstiä
Rivi 6:
Aikakausille tyypilliset esineet ja materiaalit määrittelevät nykyään, miten nimeämme niitä. Rautakausi kertoo, että osa työkaluista ja esineistä on tehty raudasta, kun taas kampakeraaminen kausi kertoo, että ajan saviastioiden koristelu muistutti kammalla tehtyä kuviota. Vasarakirveskulttuuri viestii vasarakirveiden saapumisesta kulttuuripiiriin.
 
Kivikaudella työkaluja, aseita ja koruja valmistettiin erilaisista kivilajeista, mutta myös joorgaanisista aiemminaineista mainitutkuten orgaanisetluusta, materiaalitpuusta olivatja tärkeitä. Kivestänahasta tehtiin niinkäyttöesineitä aseita,kiviesineiden työkalujarinnalle. kuinSavesta korujakin,tehtiin muttatyypillisesti myösastioita, luuta ja puutajoita käytettiin näittenruoansäilöntään tekemiseenja -laittoon. Poltettu savi on yksi ajan tärkeistä säilyneistä materiaaleista tutkimuksenkin kannalta, koska niiden koristelut ja täyteaineet vaihtelevat aikakauden ja löytöpaikkojen mukaan. Savesta tehtiin tyypillisesti astioita, joita käytettiin ruoansäilöntään ja -laittoon. Ajan arvomateriaalina pidetääntoimi meripihkaa, joka oli suosittu materiaali koruissa ja jota on löydetty myös uhripaikkoina pidetyiltä alueilta.
 
Pronssikaudella Suomessa alkoi esiintyä pronssista tehtyjä työkaluja ja koriste-esineitä. Suomessa pronssiesineitä ei kuitenkaan ole löytynyt suurissa mittakaavoissa, kuten esimerkiksi Tanskassa. Vain varakkaimmilla ihmisillä oli varaa hankkia pronssiesineitä ja näin ollen suurin osa työkaluista ja aseista on pronssikaudellakin tehty jo kivikaudelle tyypillisistä materiaaleista. Pronssi kuitenkin mahdollisti ominaisuuksiensa vuoksi uudenlaisten esineiden teon. Esimerkiksi ensimmäiset miekat ovat tehty pronssista.