Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Indus-kulttuuri” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Typoja
Rivi 8:
 
''Indusvirran jokilaakso on eräs niistä hedelmällisistä jokilaaksoista joihin syntyi jo varhain kehittynyt kulttuuri.''
Kulttuurin ihmiset rakensivat suuria säännöllisiä kaupunkeja. Tunnetuimmat näistä ovat Mohenjo-daro ja Harappa. Uskonto sääteli ihmisten elämää. Kuningas tai ylipappi hallitsi kaupunkeja.
Muun muassa härkää ja viikunapuita palvottiin pyhinä. Kauppa ja käsityöteollisuus oli laajaa, vaikka pääelinkeino oli viljely.
Kulttuuri katosi tuntemattomasta syystä. Ehkä syynä oli jokien kuivuminen, ehkä vieraat valloittajat. Joka tapauksessa
Indus-kulttuurin seuraajat arjalaiset saapuivat intiaan viimeistään 1300 eaa.
 
 
===Alkuperä ===
 
Pohjoisesta Lähi-Idästä tuli ihmisiä Indusjoen länsipuolisille vuorille ja niiden juurille.
Näiden väestö eli maanviljelyllä, karjanhoidolla, metsästäen, kalastaen
ja luonnon kasveja keräillen. Työkalut tehtiin alussa kivikautiseen tapaan kivestä, luusta ym, kun metallia ei tunnettu.
 
Eräs varhaisimmista maanviljelyskylistä tunnetaan nimellä '''Mehrgarh''' (ks. kartta). Paikka on vuoriston ja tasangon rajalla, joen varrella ja tärkeän Bolanin solan lähellä. Siellä alettiin harjoittaa maanviljelystä jo 7000 eaa. Asukkaat olivat puolipaimentolaisia. Ohran viljelyn lisäksi pidettiin vuohia, lampaita ja nautoja. Alun metsästys jäi aikaa myöten pois. Kauppaa käytiin jo melko laajalla alueella. Ihmiset asuivat mutatiilitaloissa. Talojen ala oli noin 5x6 m. Taloissa oli 4-6 huonetta. Alueelta on löydetty naisveistoksia, jotka lienevät saaneetsaaneen vaikutteita Lähi-Idästä. Nämä olivat hedelmällisyysjumalan kuvia. Aikaa myöten saviastiat ja kupari otettiin käyttöön. Luultavasti lännestä tuli uutta väestöä kuparikauden alussa noin 4500 eaa. Tämä on päätelty hautojen luurangoista, uusista saviastioista ja hautaustavoista.
Noin 4000 eaa syntyi kasvavia asutuskeskuksia Indus- ja Saraswati-jokien laaksoon. Näihin aikoihin tulivat sinetit ja kupari yleistyi. Kun väestö kasvoi,
syntyi yhä isompia keskuksia.
Rehman Dherissä asui yli 10000 ihmistä noin 3500 eaa. Näihin aikoihinhan Mesopotamian ja Egyptin sivistys alkoi sarastaa.
Varhaiset kaupungit luultavasti kilpailivat keskenään. Kirjoituksen pohja saattoi saapua lännestä, mutta silti Indus-kirjoituksesta tuli omaleimainen.
Monet merkit viittaavat siihen, että jokin kaupunki valtasi muiden esiharappalaisten keskusten alueetalueetn noin 2500 eaa.
Monesta varhaisesta kaupungista mmm.m Amrista on löydetty merkkejä tulipalosta ennen kypsän Induskulttuurin alkua.
 
=== Sijainti ===
Rivi 32 ⟶ 33:
 
Jokilaaksossa virtasi muinoin rintarinnan kaksi jokea. Nykyisestä Induksesta hieman itään virtasi muinainen Chaggar-Hakra
, joka on sittemmin kuivunut (noin 1900 eaa.). ChagagrChaggar-Hakra oli luultavasti sama kuin ''Saraswati'', joka mainitaan varhaisissa arjalaisissa teoksissa. Enin osa (500-600 kpl) Indus kulttuurin keskuksista sijoittuikin muinaisen Saraswatin ja sen sivujokien rannoille. Mutta itse Induksen ja sivujokien rannoilta on löydetty vain noin 90-95 kylää tai kaupunkia. Toisinaan puhutaankin Indus-Sarawati -kulttuurista tai sSraswatinSaraswatin sivilisaatiosta.
 
===Elämää jokilaaksossa===
Rivi 44 ⟶ 45:
Eräissä kaupungeissa oli vesijohto- ja viemäröintijärjestelmä, jonka on sanottu peittoavan vielä monet nyky-Intian kaupungit. Ilmiselvästi niiden asukkaat nauttivat puhtaudesta. Niissä oli selkeä asemakaava eli kadut oli sijoitettu järjestelmällisesti eivätkä ne poukkoilleet sinne tänne. Asemakaava noudatti ns. ruutukaavaa.
 
Monikerroksiset talot oli rakennettu tasakokoisista poltetuista tiilistä. Talot olivat eri kokoisia. Useimmissa oli kaivo ja kylpyallas. Kaupungit jakautuivat eri ammattien asuinalueisiin ja olivat linnoitettuja.
 
Monesti kaupungissa on ylimystön ja papiston asuinalue ja tavallisemman kansan asuinalue erillään tai muureilla toisistaan erotettuna.
 
Mutta suuria viitteitä varsinaisesta sodan käynnistäsodankäynnistä tai suurista hallitsijoista ei ole saatu. Erään löydetyn patsaan tosin väitetään esittävän pappiskuningasta. Lisäksi sineteissä näkyy
keihästä tarkoittavia kirjoitusmerkkejä.