Ero sivun ”S1 Minä ihmisenä/Sydän ja verenkierto” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
→‎Verenkiertoelimistö koostuu sydämestä, verisuonista, verestä ja keuhkoista: Korjasin verisuonista kertovaa tekstinpätkää hieman, sillä kaikki valtimot eivät kuljeta hapekasta verta ja laskimot hiilidioksidista. Esim. keuhkolaskimo tuo hapekasta verta keuhkoista sydämeen ja puolestaan keuhkovaltimo lähtee viemään CO2-verta sydämestä kohti keuhkoja. Vai olenko aivan väärässä?
Rivi 8:
Verenkiertoelimistö muodostuu sydämestä, keuhkoista, verestä ja verisuonista. '''Sydän''' toimii kuin sykkivä pumppu ja saa jatkuvasti sykkiessään veren virtaamaan verisuonissa. Sydämen lyöntiä kutsutaan sykkeeksi. Jos ihmisen syke on 70, se tarkoittaa, että hänen sydämensä sykkii seitsämänkymmentä kertaa yhden minuutin aikana. Sydän on vahva lihas, joka ei väsy koskaan.
 
'''Keuhkoissa''' veren '''punasolut''' ottavat matkaansa happea, jota elimistön solut tarvitsevat toimiakseen. Kun hapekas veri kulkee soluille, solut käyttävät hapen ja syntyy ihmiselle haitallista hiilidioksidia. Punasolut kuljettavat hiilidioksidin takaisin keuhkoihin, joista hengitämme sen pois elimistöstämme.
 
Veri kulkee '''verisuonissa.''' Verisuonia on kolmea tyyppiä. '''Valtimot''' vievät happipitoistavereta verta keuhkoista sydämen kauttasydämestä kehoonpoispäin. '''Laskimot''' puolestaan tuovat hiilidioksidipitoista verta kehosta sydämen kautta keuhkoihinsydämeen. '''Hiusverisuonet''' ovat kaikista pienimpiä verisuonia. Ne yhdistävät valtimoiden ja laskimoiden pienet haarat toisiinsa kehon eri osissa. Kuvissa valtimot piirretään usein punaiseksi ja laskimot siniseksi, mutta todellisuudessa nämä ovat samanvärisiä.
 
== Urheillessa hengästyttää ja sydän hakkaa ==