Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Rivi 8:
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona. Länsimaissa on perinteisesti myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä. On ajateltu, että ihminen ei ole eläin muiden eläinten joukossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus "luomakunnan kruunu". Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata", eli maan ja luonnon valtiaaksi.
 
Biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluutienevoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa. Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle onkin ajatus, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Tällaisessa luontokeskeisessä ajattelutavassa ihminen nähdään yhtenä eläimenä, ja vain pienenä osana luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei näin ajatellen ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden.
 
{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|Millaisilla perusteluilla voisi puolustaa väitettä, jonka mukaan ihminen on ylivertaisessa asemassa? Entä millaiset argumentit ovat sitä vastaan?}}