|
=== Ihmiskeskeisyys vai luontokeskeisyys – Mikä on ihmisen rooli? ===
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tämä kysymys on yksi peruskysymyksistä, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. '''Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona.''' LänsimaissaTällaista tapaa ajatella luonnosta kutsutaan '''ihmiskeskeiseksi eli antroposentriseksi'''. Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä. On siis ajateltu, että '''ihminen ei ole vain yksi eläin''' muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa". Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata" sekä "täyttämään maa", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen Tätäsuhde ihmisenluontoon|tekijä=Ari erityisasemaaHaapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> kuvastaa'''Biologian hyvinja ilmaustieteen ihmisestänäkökulmasta "luomakunnankatsottuna kruununa".ihminen Tämänkaltaisenon ihmiskeskeisenpitkän jaevoluution ihmisentuloksena luonnostaapinoiden erottavankanssa ajattelutavanyhteisistä taustaesivanhemmista onkehittynyt länsimaisissaja kulttuureissasiksi vahvastiyksi vaikuttavassanisäkkäisiin juutalais-kristillisessäkuuluva perinteessä.eläin Siinämuiden ajatellaanjoukossa.''' jumalanMiten luoneensiis ihmisenvoidaan omaksiperustella kuvakseenväite, "viljelemäänettä jaihminen varjelemaanon maata"jotenkin sekäluonnon "täyttämäänyläpuolella maa",tai eliei maanole jaeläin luonnonmuiden valtiaaksi.joukossa?
'''Biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle onkinon ajatus, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Tällaisessa '''luontokeskeisessä eli biosentrisessä''' ajattelutavassa ihminen nähdään yhtenä eläimenä, ja vain pienenä osana luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei näin ajatellen ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Tällainen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''
ToisissaIhmiskeskeisissä luontokäsityksissä luonnolla nähdään olevan vain välineellistä arvoa. Luonto nähdään näissä ajattelutavoissa välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on arvoa vain ihmisen resursseina. Luonnossa arvokasta on silloin vain se, mistä ihminen voi hyötyä jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-ainevarasto tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä). Tällainen ajattelumalli, jossa luonto on olemassa ihmistä varten, oikeuttaa ihmisen käyttämään luontoa omaksi edukseen. Ihmisen etu menee luonnon edun edelle, ja erilaisilla eliöillä ajatellaan olevan oikeus olemassaoloon vain, jos niistä on ihmiselle hyötyä. Mitä enemmän eliölajista tai luonnon kokonaisuudesta on hyötyä ihmiselle, sitä arvokkaampi se on. Nykyään, kun ilmasto muuttuu ja maapallon hyvinvointi on uhattuna, on kuitenkin perusteltua kysyä, onko luonnon etu myös ihmisen etu.
Toisessa ääripäässä taas ovat ajatukset, joissa luonnolla on itseisarvoa. Luonto ei näissä ajattelumalleissa ole olemassa ihmistä varten, vaan itseään varten. Luonto on näin ajateltuna tärkeä ja arvokas itsessään, vaikka ihminen ei saisi siitä mitään hyötyä. Erilaisilla eliölajeilla on näin ajateltuna oikeus olemassaoloon sellaisenaan, ajattelipa ihminen niistä mitä hyvänsä. Luonnon ja eliöiden arvoa ei lasketa ihmisen hyödyn kautta.
Ihmisten erilaisia tapoja ajatella luonnosta on jaoteltu ryhmiin. Seuraavassa esitellään joitakin tavoista. Kannattaa muistaa, että jaottelut ovat ihmisten itsensä tekemiä.
=== Utilismi - Luonto on vain ihmisen raaka-ainevarasto ===
Utisilismiksi kutsutaan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa luonnon ajatellaan olevan vain ihmistä varten. Luonto nähdään vain raaka-ainevarastona, ja ihmisellä alatellaan olevan oikeus käyttää luontoa mielin määrin omaksi edukseen. Tässä ajattelutavassa luonnon hyväksikäyttämistä ei nähdä ainoastaan ihmisen oikeutena vaan jopa ihmisen tehtävänä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/ihmiskeskeisyys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Meillä on periaatteessa rajoittamaton oikeus käyttää luontoa omaksi eduksemme kasvattamaan tuotantoa ja aineellista hyvinvointiamme. Utilistiseen ajatteluun liittyy vahvasti myös luottamus tieteeseen ja teknologiaan. Uskotaan, että vaikka luonto kärsii tällaisesta elämäntavasta, tiede ja teknologia tulevat tulevaisuudessa ratkaisemaan tämänkin ongelman. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/ihmiskeskeisyys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
=== Humanismi - Luonnon tehtävä on mahdollistaa ihmisen kehitys ===
# Selitä itsellesi mitä tarkoittavat luontokäsityksissä sanat utilismi, naturismi, mystismi ja humanismi.
# Pohdi omaa näkökulmaasi ja suhdettasi luontoon ainakin seuraavien osa-alueiden osalta:
## Millainen on mielestäsi ihmisen rooli suhteessa luontoon?
## Millaista arvoa luonnolla on? Onko luonnolla jokin tehtävä tai tarkoitus? Liittyykö se mielestäsi luontoon itseensä vai onko luonto olemassa ihmisiä varten?
## Mikä on eläinten rooli ja suhde ihmiseen? Onko eläimillä oikeuksia? Millaisia oikeuksia suhteessa ihmisten oikeuksiin?
## Pitäisikö luontoa suojella? Miksi?
## Mikä tässä esitellyistä luontokäsityksistä on mielestäsi tällä hetkellä vallalla ympäristössä, jossa elämme? Kerro asioita, jotka kuvastavat tätä ajattelutapaa.
== Lähteet ==
| 