Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
=== Ihmiskeskeisyys vai luontokeskeisyys – Mikä on ihmisen rooli? ===
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tämä kysymys on yksi peruskysymyksistä, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. '''Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona.''' Tällaista tapaa ajatella luonnosta kutsutaan '''ihmiskeskeiseksi eli antroposentriseksi'''. Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä. On ajateltu, että '''ihminen ei ole vain yksi eläin''' muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa". Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata" sekä "täyttämään maa", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> '''Biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Miten siis voidaan perustella väite, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle on ajatus, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Tällaisessa '''luontokeskeisessä eli biosentrisessä''' ajattelutavassa ihminen nähdään yhtenä eläimenä, ja vain pienenä osana luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei näin ajatellen ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Tällainen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Rivi 28:
=== Utilismi - Luonto on vain ihmisen raaka-ainevarasto ===
Utisilismiksi kutsutaan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa luonnon ajatellaan olevan vain ihmistä varten. Luonto nähdään vain raaka-ainevarastona, ja ihmisellä alatellaan olevan oikeus käyttää luontoa mielin määrin omaksi edukseen. Tässä ajattelutavassa luonnon hyväksikäyttämistä ei nähdä ainoastaan ihmisen oikeutena vaan jopa ihmisen tehtävänä<ref
=== Humanismi - Luonnon tehtävä on mahdollistaa ihmisen kehitys ===
Humanismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, jossa tavoitteena on mahdollistaa ihmisen kehitys parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään. Ihanteena on ihminen, joka on " tiedollisesti aktiivinen, henkisesti tasapainoinen, tahdonvoimainen, oikeudenmukainen, totuuteen pyrkivä sekä ystävyyttä ja rakkautta edistävä"<ref
=== Mystismi - Luonto ja ihminen ovat yhtä ===
Mystismi on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa tavoitellaan luonnon ja ihmisen ykseyttä kokemusten ja eläytymisen kautta. Tässä ajattelutavassa luonnolla on utilismista ja humanismista poiketen itseisarvoa. Luonnon tarkoitus ei ole palvella ihmistä. '''Mystismiin liittyy keskeisesti myös luonnon kokeminen''' '''pyhänä'''. Se tarkoittaa, että luonnossa ajatellaan olevan henkistä ja jumalallista. Koska luonnon ja ihmisen ajatellaan olevan yhtä, myös ihmisessä ajatellaan olevan samaa pyhyyttä ja jumalallisuutta. Kun utilismissa ja humanismissa tiede ja teknologia nähdään luonnon käyttämisen mahdollistajana, mystismissä tieteen ja teknologian ajatellaan estävän täydellisen luontoykseyden kokeminen. Vaikka mystismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, se on vahvasti luontoa säilyttävä. Luontoa ei saa siinä muokata tai hyödyntää. <ref name=":0" />
=== Naturismi - Ihmisen ei kuulu puuttua luonnon kiertokulkuun ===
Naturismi on luontokeskeinen asenne, jossa luonto nähdään suuren kunnioituksen kohteena, jolla on itseisarvoa. Ero mystismiin on kuitenkin siinä, ettei luonnossa ajatella olevan mitään henkistä tai jumalallista. Ihminen ja luonto samaa ekologista järjestelmää. Ihminen on vain yksi osa luonnon suuressa kiertokulussa. Tässä ajattelutavassa ihmisen erityisasema kyseenalaistetaan ja ihmisellä ajatellaan olevan velvollisuuksia luontoa kohtaan. Teknologiaa ja tieteen kehitystä ei vastusteta, mutta se ei saa tapahtua luonnon kustannuskella. Luonnolle tehtävä vahinkoon korvattava.
Naturismissa korostetaan kaikkien elämänmuotojen tasa-arvoisuutta. Naturistisen ajattelun sisällä on olemassa alahaarjoja. '''Sentientismiksi''' kutsuttu ajattelumalli on eläinkeskeinen, jossa panotetaan juuri eläinten oikeuksia. Siinä ihmisten tehtäväksi ja velvollisuudeksi nähdään tuntevien olioiden kärsimyksestä vapaan elämän edistäminen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>. '''Vitalismiksi''' puolestaan kutsutaan elämäkeskeistä ajattelutapaa, jossa korostetaan kaiken elävien olioiden yhtäläistä arvoa ja elämää itseisarvona.<ref name=":0" /> Siinä mennään pisimmälle ajatellen, että kaikilla elollisilla olioilla on yhtäläinen oikeus elämään, olipa kyseessä tunteva laji tai ei. Elämä itsessään on arvojas riippumatta siitä, kenen tai minkä elämästä on kyse.
== Tehtäviä ja pohdittavaa ==
| |||