Wikikirjasto

Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Rivi 6:
 
=== Ihmiskeskeisyys vai luontokeskeisyys – Mikä on ihmisen rooli? ===
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tämä kysymys on yksi peruskysymyksistäpohditaan, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. '''Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona.''' Tällaista tapaa ajatella luonnosta kutsutaan '''ihmiskeskeiseksi''' eli antroposentriseksi'''. Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä. On ajateltu, että '''ihminen ei ole vain yksi eläin''' muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa". Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata" sekä "täyttämään maa", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> '''Biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Miten siis voidaan perustella väite, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
 
Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata" sekä "täyttämään maa", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> '''Biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Miten siis voidaan perustella väite, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle on ajatus, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Tällaisessa '''luontokeskeisessä eli biosentrisessä''' ajattelutavassa ihminen nähdään yhtenä eläimenä, ja vain pienenä osana luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei näin ajatellen ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Tällainen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>▼
 
▲Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle on ajatus, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Tällaisessa '''luontokeskeisessä''' eli biosentrisessä''' ajattelutavassa ihminen nähdään yhtenä eläimenä, ja vain pienenä osana luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei näin ajatellen ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Tällainen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
Rivi 40 ⟶ 42:
 
Naturismissa korostetaan kaikkien elämänmuotojen tasa-arvoisuutta. Naturistisen ajattelun sisällä on olemassa alalajeja. '''Sentientismiksi''' kutsuttu ajattelumalli on eläinkeskeinen, jossa painotetaan juuri eläinten oikeuksia. Siinä ihmisten tehtäväksi ja velvollisuudeksi nähdään '''tuntevien''' olioiden kärsimyksestä vapaan elämän edistäminen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>. '''Vitalismiksi''' puolestaan kutsutaan elämäkeskeistä ajattelutapaa, jossa korostetaan kaiken elävien olioiden yhtäläistä arvoa ja elämää itseisarvona.<ref name=":0" /> Siinä mennään pisimmälle ajatellen, että kaikilla elollisilla olioilla - ei siis ainoastaan tuntevilla - on yhtäläinen oikeus elämään, olipa kyseessä tunteva laji tai ei. Elämä itsessään on arvojas riippumatta siitä, kenen tai minkä elämästä on kyse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
 
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Keskustelkaa tässä artikkelissa lukemanne perusteella näkökulmistanne seuraaviin asioihin. Pyrkikää perustelemaan näkemyksiänne.}}
 
== Tehtäviä ja pohdittavaa ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S4_Luonto_ja_kestävä_tulevaisuus/Mikä_on_ihmisen_ja_luonnon_suhde%3F”